Trumpin Grönlanti-haaveilla on yllättäviä yhtymäkohtia Adolf Hitlerin suunnitelmien kanssa – natsi-Saksa kaavaili Etelämantereelle tukikohtaa kansan rasvanhimon tyydyttämiseksi

1:58
Suomella sen sijaan on ollut Etelämantereella tukikohta jo 30 vuotta. Katso oheisesta jutusta, miltä siellä näyttää!

Napajäätiköt kautta historian ovat kiehtoneet suurvaltojen johtajia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti elokuussa olevansa halukas ostamaan Grönlannin Tanskalta.

Yhdysvaltojen näkökulmasta Grönlanti olisi geopoliittisesti kiinnostava kohde sijaintinsa puolesta, sillä maantieteellisesti se on Pohjois-Amerikkaa. Saari kuuluu Tanskalle, mutta sillä on itsehallinto.

Tanskan hallinto on jyrkästi ilmaissut, ettei niillä ole minkäänlaisia aikomuksia myydä saarta Yhdysvalloille.

Hitlerillä oli aikanaan samat suunnitelmat

Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun suurvallan johtaja on kiinnostunut uuden mantereen valtaamisesta.

Natsi-Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitler nimittäin halusi aikanaan valjastaa Etelämantereen valtionsa tukikohdaksi. History.comin mukaan motiivina Etelämantereen valjastamiseksi natsi-Saksan tukikohdaksi oli kasvanut rasvan kysyntä.

Saksalaiset, kuten muutkin tuon ajan ihmiset, olivat rasvan suurkuluttajia. Vastatakseen kasvavaan rasvankysyntään natsi-Saksan aikeena oli viedä Etelämantereelle valaanpyyntialuksia.

Valaanpyynti oli tuohon aikaan keskittynyt Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisalueille, joten tukikohdan perustaminen Etelämantereelle vaikutti järkevältä.

Natsi-Saksan tutkimusryhmä saapui Etelämantereelle tammikuussa 1939. Heidän tehtävänään oli kartoittaa alue, sillä se oli entuudestaan tutkimaton. Lopulta saksalaisten kartoittamat ilmakuvat Etelämantereesta kasvattivat mantereen kokoa virheellisesti 16 prosenttia.

Tutkimusryhmä palasi Etelämantereelta helmikuussa 1939. Jälkeensä he jättivät muun muassa laatikoittain metallisia hakaristejä.

Se jäi natsien ainoaksi käynniksi Etelämantereella. Natsit eivät koskaan toteuttaneet suunnitelmaansa Etelämantereen tukikohdan perustamisesta.

Salaliittoteoriat elävät edelleen

Vaikka tukikohtaa ei koskaan rakennettu, tutkimusretki loi kasvualustan lukuisille salaliittoteorioille.

Useiden vuosikymmenien ajan on esitetty perättömiä väitteitä, joiden mukaan natseilla olisi ollut Etelämantereella salainen maanalainen tukikohta, kertoo Vice. Villeimpien teorioiden mukaan natsit kätkivät Etelämantereelle lentäviä lautasia.

Huhut ovat saaneet alkunsa jo 1940-luvulla, pian natsi-Saksan kukistumisen jälkeen. Niiden mukaan natsi-Saksan johto, Hitler mukaan lukien, olisi viety sukellusveneellä piiloon Etelämantereella sijaitsevaan salaiseen tukikohtaan.

Vice kertoo, että tukikohtaan on huhuttu kätketyn muun muassa Euroopasta varastettuja aarteita. Villeimpien versioiden mukaan natsit olisivat piilottaneet tukikohdan uumeniin myös lentäviä lautasia.

Uskottavuudeltaan puheet tukikohdasta ovat samaa tasoa kuin puheet natsien salaisesta tukikohdasta Kuun pimeällä puolella. Hurjimmissa spekulaatioissa nämä kaksi myös yhdistyvät: eräiden teorioiden mukaan natsit pakenivat Kuuhun juuri Etelämantereella olevan tukikohdan kautta.

Vaikka tukikohdasta ei ole ikinä löydetty minkäänlaisia todisteita ja huhut on moneen kertaan todistettu perättömiksi, ne elävät edelleen sitkeästi.

Ensimmäinen tutkimusasema perustettiin vasta 1981

Saksa perusti mantereelle ensimmäisen tutkimusasemansa vasta vuonna 1981, noin 35 vuotta natsivallan kukistumisen jälkeen.

Toisin kuin vaihtoehtoisissa faktoissa väitetään, natsien salaista tukikohtaa Etelämantereella ei koskaan ollut olemassakaan.

Vicen artikkelissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että maanalaisen tukiaseman rakentaminen kuukaudessa tutkimusretkeläisten resursseilla olisi ollut täysin mahdotonta.

Suomessa natsien suunnitelmista valloittaa osa Etelämantereesta kertoi ensimmäisenä Tekniikan maailma

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja