Euroopan unioni joutuu tulevina vuosina mittavaan testiin toiminta- ja uusiutumiskyvyssään.
STT:n haastattelemien tutkijoiden mukaan EU:n suurimmat haasteet liittyvät muun muassa Venäjään ja muuttuneeseen turvallisuusympäristöön sekä globaaliin strategiseen kilpailuun. Iso kysymys kuuluu, miten EU kykenee reagoimaan näihin.
– Pystyykö EU esimerkiksi uudistamaan rahankäyttöään tavalla, jolla se pystyisi vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin? Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen kysyy.
Tappavaa materiaalia
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena turvallisuus- ja puolustuskysymykset ovat yhä voimallisemmin esillä EU:ssa.
EU on asettanut Venäjälle järeitä pakotteita. Lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet tai sitoutuneet antamaan Ukrainalle yli 140 miljardia euroa tukea. Se koostuu etenkin taloudellisesta avusta mutta myös esimerkiksi sotilaallisesta tuesta.
Lue myös: Yksi puolue saa sometutkijalta kehuja vaalikampanjoinnistaan somealustoilla
Sotilaallinen tuki on nojannut jäsenvaltioiden omiin materiaalitoimituksiin. Lisäksi EU-maat ovat tukeneet Ukrainan asevoimia EU-budjetin ulkopuolisen rauhanrahaston kautta. Miettisen mukaan perussopimukset luovat rajoituksia budjettivarojen käytölle.
– Unioni rahoittaa myös tappavan sotilaallisen materiaalin lähettämistä ja kanavoimista Ukrainalle. Tämä on merkittävä muutos unionin historian valossa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo.
EU:ssa on myös budjettiin kuuluva puolustusrahasto, josta kustannetaan puolustusalan tutkimus- ja kehittämistoimia.
Euroopan sotilaallinen puolustus nojaa vahvasti Natoon, mutta unionilla on esimerkiksi puolustusteollisuuden vauhdittamisessa iso rooli.
– Pystytäänkö EU-instrumentteja hyödyntämään esimerkiksi eurooppalaisen puolustusvälineteollisuuden vauhdittamisessa aiempaa paremmin, pystytäänkö tutkimusrahaa hyödyntämään esimerkiksi kaksikäyttötuotteiden kehittämiseen ja pystytäänkö Euroopassa esimerkiksi tehostamaan vaikkapa yhteishankintoja puolustusvälineteollisuudessa tavalla, joka voisi myös integroida eurooppalaisia puolustusjärjestelmiä yhteen, Miettinen miettii.
Kisa kiristyy
EU:ta haastaa myös globaalin kilpailun kiristyminen. Miettinen sanoo, että Euroopan rooli maailmantaloudessa on pienentynyt. Unioni ei ole enää pitkään aikaan tavoitellut mitään ehdotonta johtajuutta vaan pikemmin sitä, että Eurooppa säilyisi jollakin tavalla merkityksellisenä toimijana ja pystyisi olemaan jotenkin mukana kilpailussa esimerkiksi johtavista teknologioista.
– Eurooppa ei näytä ainakaan tietyillä teknologia-aloilla, kuten alustataloudessa tai digitaalisessa maailmassa laajemmin, tuottavan globaaleja johtajayrityksiä. Lisäksi eurooppalainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ei ehkä ole ollut tarpeeksi vahvaa vastaamaan sentyyppiseen valtiovetoiseen tutkimus- ja teollisuuspolitiikkaan, jota Yhdysvalloissa ja Kiinassa harjoitetaan.
Jokelan mukaan protektionismi eli omien taloudellisten etujen suojeleminen kilpailulta on vahvemmin agendalla kuin aiemmin. Markkinoiden avaamisen ja yhteisen taloudellisen hyödyn löytämisen mahdollisuudet ovat kaventumassa.
– Tämä asettaa unionin aika uudenlaisen tilanteen eteen.
Esimerkiksi USA:n vihreän siirtymän panostusten myötä EU:ssa on keskusteltu paljon valtiontukien sallimisesta.
– Yksi ulottuvuus on, että valtiontuet vääristävät myös sisämarkkinoiden toimintaa. Suurimmilla jäsenvaltioilla on taloudelliset edellytykset tukea omaa teollisuuttaan, mutta pienemmillä mailla ei välttämättä ole siihen samalla tavalla mahdollisuuksia, Jokela sanoo.