Aktiivisuusrannekkeet ovat kehittyneet viime aikoina aimo harppauksin kohti älykelloja. Voikin sanoa, että aktiivisuusmittarit ovat vallanneet sen aseman, jota älykelloille ennustettiin vielä pari vuotta sitten. Siinä missä älykellot eivät ole onnistuneet kasvamaan megatrendiksi, aktiivisuusrannekkeista on tullut ainakin pienimuotoinen fitnesstrendi.
TomTomin uusin ranneke kosiskelee ostajia täysin uudella ominaisuudella, kehonkoostumusmittauksella. Vastaava ominaisuus on totuttu näkemään älyvaa'oissa. Lisäksi kotikäyttöön on saatavilla edullisia kehonkoostumusmittareita.
Mikä kehonkoostumusmittaus?
Kehonkoostumusmittauksen tarkoituksena on mitata ihmisen lihas- ja rasvamassa. Vanhakantaisin tapa on tehdä mittaus pihdeillä ilman nykyaikaista tekniikkaa. Pihtimittauksen ongelmana on se, että mittaajan tottumukset pihtien käytöstä voivat vaikuttaa tulokseen. Tästä huolimatta pihtimittausta voidaan pitää varsin luotettavana.
Tykkäsimme
Hyvä tuntuma ranteessa
Emme tykänneet
Epätarkka kehonkoostumusmittaus
Ongelmat rannekkeen synkronoinnissa
Fyysisen painikkeen epävarma toimivuus
Tarkka tulos saavutetaan yleensä myös edistyneillä, ammattikäytössä olevilla kehonkoostumuksen mittaamiseen tarkoitetuilla laitteilla, jotka johtavat pienen sähkövirran ihmisen kehon läpi. Kehossa sähkövirtaa johtaa vain vesi, jolloin tekniikan avulla voidaan laskea kehon impedanssi eli kehon sähkövirralle aiheuttama vastus. Kehittyneemmissä mittareissa käytetään monitaajuista sähkövirtaa, joka mahdollistaa solun sisäisen ja ulkoisen nesteen määrän erottamisen toisistaan. Nämä laitteet (esimerkiksi InBody) jakavat kehon eri osiin, jolloin tutkimusraportista voidaan tarkistaa erikseen käsien, alaraajojen ja keskivartalon lihas-, rasva- ja luumassa.
Älykkäät vaa'at ja edulliset kehonkoostumusmittaukset eivät luonnollisesti käytä yhtä tarkkaa tekniikkaa, joten etenkin lihaksikkailla henkilöillä niiden antama tulos on usein harhaanjohtava. Laitteet ilmoittavat pääsääntöisesti liian suuren rasvaprosentin.
Todellisuudessa kaikki kehonkoostumusmittaukset ovat enemmän tai vähemmän arvioita. Yksikään mittausmenetelmä ei nimittäin mittaa absoluuttista raavan määrää kehossa.
Vain suuntaa-antava tulos
TomTom Touchin tapauksessa kehonkoostumusmittaus käynnistetään painamalla kerran näytön aktivointinäppäintä, pyyhkimällä näyttöä kyseisen toiminnon kohdalle ja asettamalla etusormi 10 sekunniksi samaisen painikkeen päälle. Kädet on pidettävä erillään vartalosta, koska sähkövirta kulkee kädestä käteen.
Touchin mittaustekniikkaa voi jo lähtökohtaisesti pitää epätarkkana, koska se käyttää yksitaajuista virtaa. Virta kulkee tällöin solun ulkoisessa nesteessä. Rannekkeen käyttämä mittaustekniikka ei huomioi alaraajoja, jolloin tulos auttamatta vääristyy. Kun mittaus perustuu vain ylävartaloon, silloin tulos voi vääristyä esimerkiksi isorintaisella henkilöllä.
Tiedustelimme testiä varten TomTomilta, mihin Touchin kehonkoostumusanalyysi perustuu. Valmistajan mukaan Touchin Touchin teknologia käyttää BIA-menetelmää (bioimpedanssianalyysi), jota myös kehonkoostumusta mittaavat älyvaa’at hyödyntävät. Sähkövirta kulkee ylävartalon kautta kädestä käteen ja huomioi näin keski- ja ylävartalon, ei alaraajoja. Mittausalgoritmi huomioi käyttäjän pituuden, painon, iän ja sukupuolen.
Testissämme Touch kertoi käyttäjän rasvaprosentiksi 26, mikä on selvästi yläkanttiin. Tulos on samaa luokkaa painoindeksin kanssa, joka ei kerro totuutta kun kyseessä on lihaksikkaampi henkilö. Aktiivisesti treenaavan käyttäjän kannalta kyseessä on siis auttamatta melko turha ominaisuus.
Ongelmia synkronoinnissa
Vähintään yhtä suuri ongelma on se, ettei Touchin kehonkoostumusmittaus suostu yleensä toimimaan. Testissämme saimme mittaustuloksen vasta, kun rannekkeen sensoria oli kostutettu vedellä ja ranneke kiristettiin tiukasti ranteen ympärille.
Synkronoinnissa oli jatkuvia ongelmia, kun ranneke ei tunnistanut älypuhelinta.
Toinen ongelma seurasi pian: rannekkeen bluetooth-yhteys katkeilee alati, eikä tietoja saa tällöin synkronoitua MySports-sovelluksen kanssa. Tiedot saa tällöin näkyviin vain liittämällä rannekkeen piuhalla tietokoneeseen. Synkronoinnin epäonnistuminen voi kertoa testilaitteessamme olevasta yksittäisesta viasta.
Miellyttävä rannetuntuma
Jos unohdetaan kehonkoostumuksen mittaaminen, Touch on kelpo laite. Ranteessa se on yksi mukavimmista aktiivisuusrannekkeista, sillä välillä sen olemassaolon huomaa kokonaan.
TomTom Touchin tuntuma ranteessa on erinomainen.
Lataamista varten keskusyksikkö irrotetaan rannekkeesta ja kiinnitetään micro-USB-laturiin. Kun ranneke otetaan käyttöön, yksikkö on liitettävä tietokoneeseen, johon ladataan TomTomin MySports-ohjelmisto. Tämän jälkeen älypuhelimeen ladataan samanniminen sovellus ja vasta sitten käyttäjä voi parittaa rannekkeen ja älypuhelimen bluetooth-yhteydellä. Parittaminen ei testissämme onnistunut ensimmäisillä kerroilla vaan vaati useamman yrityskerran. Toimenpide voisi olla selvästi nopeampi, sillä monet kilpailevat laitteet voi parittaa ilman fyysistä liittämistä tietokoneeseen.
MySports-sovellus kertoo päivittäisen aktiivisuuden ja sen, miten tavoitteessa edistytään.
Touchin näyttö on juuri ja juuri riittävän kookas, jotta se pysyy helppokäyttöisenä. Toisaalta näytöltä ei tarvitse juurikaan lukea mitään, vain selata aktiivisuustietoja ja käynnistää harjoitus.
Touchin ainoa fyysinen painike on hankalasti käytettävä. Välillä painike ei reagoi painallukseen lainkaan. Onneksi harjoituksen käynnistäminen tuottaa värähdyspalautteen, jolloin tietää toiminnon aktivoituneen.
Rannekkeen perusnäkymässä näkyy kellonaika ja päivittäisen askeltavoitteen eteneminen. Harmittavasti näyttö ei aktivoidu kättä nostamalla vaan vaatii fyysisen painikkeen painamisen.
Testissämme rannekkeen harjoitus käynnistettiin kuntosalilla. Tietokoneen MySports-ohjelmiston käynnistäminen tuottikin miellyttävän yllätyksen, kun laite oli nimennyt treenin automaattisesti nimellä Sali. Ranneke aistii siis treenin sykevälejä ja päätteli itse lajiprofiilin. Touch mittaa käyttäjänsä sykkeen suoraan ranteesta pitkin päivää tasaisin väliajoin.
Yhteenveto
TomTomin tavoite on kunnianhimoinen: tuoda aktiivisuusrannekkeeseen jotain sellaista, jota muilla ei vielä ole. Tässä se on onnistunut, mutta lopputulos voisi olla parempi. Kehonkoostumusmittaus on hyvä lisä, mutta tällaisenaan siitä ei ole hyötyä läheskään kaikille käyttäjille.
Vähintään yhtä iso ongelma on synkronoinnin toimimattomuus, joka vaivasi ainakin testilaitettamme. Lisäksi toivoisimme parempaa tuntumaa laitteen fyysisen painikkeen käyttöön.
