Aktiivisuusrannekkeet ovat kehittyneet viime aikoina aimo harppauksin kohti älykelloja. Voikin sanoa, että aktiivisuusmittarit ovat vallanneet sen aseman, jota älykelloille ennustettiin vielä pari vuotta sitten. Siinä missä älykellot eivät ole onnistuneet kasvamaan megatrendiksi, aktiivisuusrannekkeista on tullut ainakin pienimuotoinen fitnesstrendi.
TomTomin uusin ranneke kosiskelee ostajia täysin uudella ominaisuudella, kehonkoostumusmittauksella. Vastaava ominaisuus on totuttu näkemään älyvaa'oissa. Lisäksi kotikäyttöön on saatavilla edullisia kehonkoostumusmittareita.
Mikä kehonkoostumusmittaus?
Kehonkoostumusmittauksen tarkoituksena on mitata ihmisen lihas- ja rasvamassa. Vanhakantaisin tapa on tehdä mittaus pihdeillä ilman nykyaikaista tekniikkaa. Pihtimittauksen ongelmana on se, että mittaajan tottumukset pihtien käytöstä voivat vaikuttaa tulokseen. Tästä huolimatta pihtimittausta voidaan pitää varsin luotettavana.
Tykkäsimme
- Hyvä tuntuma ranteessa
Emme tykänneet
- Epätarkka kehonkoostumusmittaus
- Ongelmat rannekkeen synkronoinnissa
- Fyysisen painikkeen epävarma toimivuus
Tarkka tulos saavutetaan yleensä myös edistyneillä, ammattikäytössä olevilla kehonkoostumuksen mittaamiseen tarkoitetuilla laitteilla, jotka johtavat pienen sähkövirran ihmisen kehon läpi. Kehossa sähkövirtaa johtaa vain vesi, jolloin tekniikan avulla voidaan laskea kehon impedanssi eli kehon sähkövirralle aiheuttama vastus. Kehittyneemmissä mittareissa käytetään monitaajuista sähkövirtaa, joka mahdollistaa solun sisäisen ja ulkoisen nesteen määrän erottamisen toisistaan. Nämä laitteet (esimerkiksi InBody) jakavat kehon eri osiin, jolloin tutkimusraportista voidaan tarkistaa erikseen käsien, alaraajojen ja keskivartalon lihas-, rasva- ja luumassa.
