Mitä aloittelevan sähköautoilijan tulee huomioida talvikeleillä? | MTV Uutiset
Talvi lähestyy: Mitä aloittelevan sähköautoilijan pitää ottaa huomioon?
Sähköautoiluun liittyy etenkin talvisin monta huomioitavaa asiaa.Shutterstock
Julkaistu 01.11.2025 11:45
Teppo Vesalainen
teppo.vesalainen(at)autoliitto.fi
Käyttövoimasta riippumatta autojen talvikäyttöön ja haasteellisissa keliolosuhteissa ajamiseen liittyy paljon asioita, jotka kuljettajan on huomioitava. Sähköautolla liikkumisessa on sitten vielä niiden lisäksi tiettyjä huomiota vaativat erityispiirteitä.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Mitä aloittelevan sähköautoilijan tulee huomioida talvikeleillä?
Vastaus: Sähköautoilijan on polttomoottoriautolla kulkevan tavoin varustauduttava talveen vaihtamalla autoon ajoissa talvirenkaat sekä varustamalla auto tietyillä, talvikäytössä olennaisilla, varusteilla.
Lisäksi on tärkeää kääntää oma ajo- ja ajattelutapa talviaikaan.
Näiden lisäksi on myös tiettyjä huomioitavia asioita, jotka liittyvät nimenomaisesti sähköautoiluun.
Toimintamatka alenee kesästä
Jo ennen sähköauton hankintapäätöstä on tärkeää sisäistää, ettei sillä läheskään kaikissa olosuhteissa – edes kesällä – pääse ilmoitettua WLTP-toimintamatkaa. Talvikelien koittaessa suosittelenkin varautumaan siihen, että tietyissä olosuhteissa pääsee etenemään vain noin puolet luvatusta WLTP-toimintamatkasta. Asennoitumalla näin aikataulua laatiessaan ja latauspaikkoja suunnitellessaan, välttyy varmimmin pettymyksiltä.
Tyypillisimmillään toimintamatka talvella on noin kolmanneksen lyhyempi kuin kesällä. Joskus voi toki käydä niinkin, että jos on kesäkelillä ajanut tietyn matkan kesänopeuksilla, kovassa sateessa ja talvella sattuukin olemaan alhaisempien talvirajoitusten lisäksi vielä kuiva tie ja muutenkin suotuisat olosuhteet, voi tuo otollinen kombo sopivasti kompensoida auton lämmittämiseen kuluvaa energiaa ja pakkaskelin aiheuttamia ajovastuksia. Näin ollen aina ero kesän ja talven välillä ei välttämättä oikeasti olekaan noin radikaali kuin aiemmin tässä vastauksessani maalailin.
Vaihtelevien keliolosuhteiden vuoksi kannattaa kuitenkin aina varautua pahimpaan välttääkseen pettymykset ja muut ikävät yllätykset matkan aikana.
Kun asennoituu siihen, että talvikelillä sähköautolla – merkistä riippumatta – pystyy etenemään vain puolet ilmoitetusta WLTP-toimintamatkasta, ei pitäisi joutua pettymään – pikemminkin yllätys voi olla positiivinen.Autoliitto
Olennaista on huomata, että myös lisävarusteet, kuten suksiboksi tai perävaunu, saattavat lyhentää toimintamatkaa tuntuvasti verrattuna siihen, että ajettaisiin ilman niitä.
Pakkasen kiristyessä oikein kovaksi, on myös mahdollista, ettei ilmalämpöpumppu enää kykene tuottamaan lämpöä auton matkustamoon. Tällöin lämmitykseen käytetään PTC-vastusta, joka haukkaa energiaa huomattavasti ilmalämpöpumppua enemmän ja aiheuttaa näin rajun, yhtäkkisen, pudotuksen toimintamatkaan.
Esilämmitys ennen ajoon lähtöä
Sähköauton moottorissa ei ole moottoriöljyä, joten jähmeästä öljystä johtuvaa puutteellista voitelua moottorissa ei tarvitse kylmäkäynnistyksen yhteydessä pelätä. Sen sijaan monessa sähköautossa esilämmitystoiminto lämmittää sisätilojen lisäksi ajoakkua. Tällä pyritään takaamaan akulle, olosuhteet huomioiden, mahdollisimman optimaalinen lämpötila liikkeellelähtöhetkellä. Näin akku kykenee luovuttamaan ja vastaanottamaan virtaa mahdollisimman hyvin heti alkumatkasta.
Pakkasaamuina kannattaakin ajastaa liikkeellelähtöaika, jolloin ainakin osa autoista osaa aloittaa esilämmityksen riittävän ajoissa huomioiden myös akun esilämmitystarpeen. Jos vain käyttää "Lämmitä heti" -toimintoa, ei akku välttämättä ehdi lämmetä riittävästi, vaikka sisätilat lämpenevätkin halutulle tasolle sähköautomaisen nopeasti.
Neliveto saattaa sokaista todellisilta olosuhteilta
Sähköautojen myötä nelivetoautot yleistyvät teillämme, koska sähköautosta on huomattavasti helpompi rakentaa nelivetoinen versio kuin polttomoottoriautosta. Nelivedon liikkeellelähtö ja etenemiskyky talvikeleillä ovat omaa luokkaansa edellyttäen, että auton maavara on riittävä. Myös pysäköintipaikka löytyy lumimyräkän keskeltä nelivetoautolle kaksivetoautoa helpommin.
Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. Näin ollen nelivetoauton kuljettajalta jää herkemmin huomaamatta tien liukkaus, mikä saattaa kostautua myöhemmin jarrutuksessa tai kaarteessa. Nelivetoauton jarrutusmatkalla ei juuri ole eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon, vaikka hyvän kiihdytyspidon ansiosta tällainen illuusio saattaakin muodostua.
Myös kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos sinne ajetaan liian kovaa. Usein nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin. Nopeutta on siis hiljennettävä hyvissä ajoin ja riittävästi keliolosuhteita vastaavaksi.
Hyvä on pitää mielessä myös se, että nelivetoautollakin voi jäädä kiinni – varsin usein vielä huomattavasti pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisella. Kiinnijäämistilanne on taas omiaan aiheuttamaan painumia tai muita vaurioita akkukoteloon.
Jarrutusenergian talteenotto saattaa aiheuttaa vaaratilanteita liukkaalla
Sähköautoissa käytetään jarrutusenergian talteenottoa eli rekuperaatiota. Kun jalka nostetaan tehopolkimelta tai vakionopeudensäädin kytketään pois päältä, jarruttaa auto sähkömoottorilla. Se, kuinka voimakas jarrutus on, riippuu valitusta rekuperaatiotasosta.
Ainakin takavetoisen sähköauton kohdalla rekuperaatiojarrutus tapahtuu takapyörillä ja myös nelivetoisessa sähköautossa takapyörät saattavat jarruttaa etupyöriä voimakkaammin.
Vaikka ajonvakautus- ja luistonestojärjestelmät pyrkivät pitämään auton kuljettajan hallinnassa, on varsinkin pidon äärirajoilla ajettaessa olemassa riski, että auto lähtee lapasesta. Tilanne vertautuu siihen, että kuljettaja käyttäisi vauhdissa, liukkaalla tiellä, takapyöriin vaikuttavaa seisontajarrua. Tämän ilmiön torjumiseksi kannattaakin ajo-olosuhteiden ollessa haasteelliset ottaa rekuperaatio sekä "yhden polkimen ajo" -tilat kokonaan pois päältä – siis niin, että auto rullaa vapaasti kuljettajan nostaessa tehopolkimen ylös.
Mikäli auton asetukset eivät mahdollista vapaata rullausta, kannattaa rekuperaatiotaso säätää mahdollisimman alhaiseksi.
Kuljettajan on tärkeää tutustua auton hallintalaitteisiin ja asetuksiin huolellisesti käyttöohjeen avulla.Autoliitto
Vaikka rekuperaatio olisi kytketty pois päältä niin, ettei sitä tapahdu kuljettajan nostaessa tehopoljinta, taltioi auto usein jarrutusenergiaa painettaessa jarrupoljinta vain kevyesti. Tällöinkin on tietyillä autoilla, tietyissä olosuhteissa, olemassa vaara, että auton perä irtoaa yllättäen tiestä. Luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmät yleensä kyllä korjaavat luiston, mutta ärsyttävä ominaisuus se kuitenkin on – varsinkin, jos siihen ei osaa varautua.
Itse olenkin sitä mieltä, että auton hallinnan ei tulisi ensisijaisesti perustua siihen, että järjestelmät korjaavat luistot, vaan kuljettajalla pitäisi olla mahdollisuus estää luiston alkaminen kokonaan tarjoamalla hänelle esimerkiksi mahdollisuus kytkeä rekuperaatio kokonaan irti myös jarrupolkimesta, olosuhteiden niin vaatiessa. Hätävarana – sen sijaan – edellä mainitut aktiiviset turvajärjestelmät ovat kuitenkin erinomaisia.
Ajoakun pikalatausta varten valmisteleva esilämmitystoiminto
Oman mausteensa talviautoiluun tuo kylmä akku. Osassa sähköautoja on ajoakun pikalatausta varten valmisteleva lämmitystoiminto, jota oikeasti kannattaa käyttää nopeuttaakseen latausta. Kyseisen lämmityksen saa kytkettyä päälle – autosta riippuen – joko on/off-kytkimestä tai sitten toiminto on integroitu navigaattoriin.
Mikäli ajoakun pikalatausta varten valmisteleva esilämmitys kytketään päälle erillisestä kytkimestä (usein kosketusnäytöltä), on lämmitys myös huomattava kytkeä päälle riittävän ajoissa. Akun lämpeneminen optimaaliseen latauslämpötilaan saattaa helposti kestää puolesta tunnista tuntiin jo pienemmälläkin pakkasella. Osa autoista opastaa kuljettajaa kytkemään lämmityksen päälle oikeaan aikaan kertoen, millainen pikalatausteho on mahdollista saavuttaa ja kuinka pitkän lämmitysajan sen saavuttaminen kyseisissä olosuhteissa vaatii.
Jos taas lämmitystä ohjataan syöttämällä latausasema navigaattorin määränpääksi, kytkeytyy se automaattisesti päälle sellaisella hetkellä, että akku on optimaalisessa tilassa ottamaan vastaa pikalaturin työntämää tasavirtaa laturille saavuttaessa.
Jotta lämmitys toteutuisi suunnitellulla tavalla, kannattaa varmistaa, että tulee syöttäneeksi kohteeksi juuri latauspisteen – ei siis esimerkiksi huoltoaseman osoitetta, minkä pihassa kyseinen laturi on. Tärkeää on myös, että kohde tulee syötettyä navigaattoriin riittävän ajoissa, jotta akkua ehditään lämmittää riittävästi.
Pitkälle matkalle lähdettäessä kannattaakin ensimmäinen suunniteltu latauspiste syöttää navin kohteeksi jo kotipihassa ja seuraava edelliseltä laturilta lähdettäessä.
Mihin sähköauton hankinnassa tulee varautua? Juttu jatkuu videon alla.
7:18Mihin sähköauton hankinnassa pitää varautua? Haastattelussa MTV Uutisten kuvaaja Santtu Suvitaival ja toimittaja Mikael Mikkonen sekä Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Jumiutuvat latausluukut ja -kaapelit
Suomen automarkkinoille tulee hyvin marginaalinen osa autotehtaiden tuotannosta – näin ollen meillä vallitsevat olosuhteet eivät todellakaan ole mikään ykkösprioriteetti suunnittelupöydällä. Tämä väistämättä johtaa tietynlaisiin haasteisiin, jotka näkyvät kaikkien autonkäyttäjien arjessa.
Sähköautojen kohdalla aika-ajoin törmätään siihen, että latausluukku ei aukeakaan, kun autoa pitäisi ladata. Itse näen aika erikoisena sen, miksi latausluukku ylipäänsä pitää olla lukittu. Vanhanaikainen, jousikuormitteinen, käsin auki vedettävä luukku olisi huomattavasti toimivampi. No, joka tapauksessa luukun lukituksen jäätymistä voi yrittää ennaltaehkäistä voitelemalla luukun lukitustappia säännöllisesti autonvalmistajan suosittelemalla aineella. Ainesuositusta tiedustellessa saa samalla varmistettua merkkihuollosta tai käyttöohjeesta, ettei toimenpiteelle ole esteitä.
Mikäli luukku kuitenkin pääsee jäätymään kiinni, on helpoin tapa pyrkiä sulattelemaan se auki lämpimässä parkkihallissa, jos aikataulu tämän mahdollistaa. Usein luukuissa on myös jonkinlainen lukituksen hätäavausmekanismi, jonka käyttö ohjeistetaan auton käyttöohjeissa.
Toinen lataukseen liittyvä jäätymisongelma on latauspistokkeen ja sen lukituksen jäätyminen. Mikäli jompikumpi näistä toteutuu, hankaloittaa se pistokkeen irrottamista auton latausportista. Jäätymistä voi yrittää välttää huolehtimalla, ettei latausluukkuun ja pistokkeeseen pääsisi kosteutta: lumet kannattaa pyyhkäistä pois latausluukun päältä ja sen läheisyydestä aina ennen luukun avaamista.
Jos latauspistoke on luminen, on sekin syytä puhdistaa ennen autoon kytkemistä. Latauksen aikana latausliittimen ja -luukun voi suojata sitä varten tehdyllä suojapussilla, joka kiinnittyy magneeteilla autoon, mikäli luukun ympäristö on materiaalia, johon magneetti tarttuu. Osaan autoista on tarjolla myös merkkikohtaisia suojia.
Joissakin sähköautoissa on olemassa myös latausportin lämmitystoiminto, joka aktivoituu esimerkiksi kytkettäessä takalasinlämmitin päälle, esilämmitettäessä autoa tai käytettäessä "sulata auto" -toimintoa. Kannattaakin tutustua oman auton käyttöohjeeseen, ettei tarpeellinen toiminto jää vahingossa hyödyntämättä. Osassa autoja löytyy myös latauskaapelin irrottamista varten oma hätäirrotusmekanismi. Senkin olemassaolo ja toimintaperiaate selviävät auton käyttöohjeesta.
Muutamista haasteista huolimatta rohkaisen kokeilemaan sähköautoa ja toteamaan sen talviominaisuudet itse. Retkelle kannattaa lähteä avoimin mielin ja joustavalla aikataululla. Vain omakohtaisten kokemusten myötä hahmottuu parhaiten, että monet "Esson baarin" asiantuntijat ovat sähkövatkaintarinoineen usein liikkeellä enemmän mutu- kuin faktapohjalla.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen rohkaisee kokeilemaan sähköautoja ja toteamaan niiden talviominaisuudet itse.Autoliitto
