Raija Pellin mukaan hänen hyvä ystävänsä Kikka kärsi suuresti imagosta, johon hänet pakotettiin asettumaan koko uransa ajaksi.
Toimittaja Raija Pelli on täyttänyt arkensa viime vuosina suurella kirjaprojektilla, joka valmistui kovien kansien väliin 10. syyskuuta. Pelli kirjoitti elämäkertateokseen läheisestä, edesmenneestä ystävästään, laulajatähti Kikasta. Pelli lunasti kirjallaan Kikka – Mä haluun viihdyttää (Docendo) vuosikausia sitten ystävälleen antaman lupauksen siitä, että ystävistä toinen kertoo toisen rehellisen tarinan, mikäli jomman kumman elämä päättyy aikaisin. Kikka menehtyi sairaskohtaukseen 3. joulukuuta 2005 ollessaan 41-vuotias.
Kaksikko ystävystyi aikoinaan tavattuaan koirien kauneuskisoissa. He löysivät nopeasti yhteyden toisiinsa, vaikka Pelli kertookin olleensa alkuun häkeltynyt siitä, että jo tuolloin suurta julkisuutta kerännyt artisti oli kiinnostunut ystävyydestä hänen kanssaan. Vuosien mittaan Pellin ja Kikan suhteesta syntyi syvällinen ja kaunis ystävyys, joka kantoi aina 1980- ja 1990-lukujen taitteesta Kikan kuolemaan asti.
Varsinkin Kikan uran alkuvaiheissa Pelli oli usein mukana keikkamatkoilla, pitäen ystävälleen seuraa apukuljettajan paikalla tämän ajaessa itse keikkapaikoille. Keikkoja saattoi olla jopa kaksi tai kolme päivässä, eri puolilla Suomea. Ennen keikkaa Kikka halusi Pellin mukaan pitää keskustelun kevyempinä ja keskittyä tulevaan esiintymiseen, mutta keikan jälkeen tunnelma oli rennompi ja avoimempi.
Ihmisenä Kikka, oikealta nimeltään Kirsi Viilonen, oli Pellin mukaan kahtiajakoinen ihminen, kuten taiteilijat monesti saattavat olla.

