Toimittaja Raija Pelli lupasi kertoa laulajalegenda Kikan rehellisen tarinan – esittelee herkän ja kolhitun ihmisen temperamenttisen taiteilijan takaa: "Hän koki olevansa ansassa"

3:09
Laulajalegenda Kikan elämästä on ilmestynyt hänen hyvän ystävänsä Raija Pellin kirjoittama kirja – näin Pelli kuvailee kirjaprojektia ja Kikan perintöä suomalaiselle musiikille

Raija Pellin mukaan hänen hyvä ystävänsä Kikka kärsi suuresti imagosta, johon hänet pakotettiin asettumaan koko uransa ajaksi.

Toimittaja Raija Pelli on täyttänyt arkensa viime vuosina suurella kirjaprojektilla, joka valmistui kovien kansien väliin 10. syyskuuta. Pelli kirjoitti elämäkertateokseen läheisestä, edesmenneestä ystävästään, laulajatähti Kikasta. Pelli lunasti kirjallaan Kikka – Mä haluun viihdyttää (Docendo) vuosikausia sitten ystävälleen antaman lupauksen siitä, että ystävistä toinen kertoo toisen rehellisen tarinan, mikäli jomman kumman elämä päättyy aikaisin. Kikka menehtyi sairaskohtaukseen 3. joulukuuta 2005 ollessaan 41-vuotias. 

Kaksikko ystävystyi aikoinaan tavattuaan koirien kauneuskisoissa. He löysivät nopeasti yhteyden toisiinsa, vaikka Pelli kertookin olleensa alkuun häkeltynyt siitä, että jo tuolloin suurta julkisuutta kerännyt artisti oli kiinnostunut ystävyydestä hänen kanssaan. Vuosien mittaan Pellin ja Kikan suhteesta syntyi syvällinen ja kaunis ystävyys, joka kantoi aina 1980- ja 1990-lukujen taitteesta Kikan kuolemaan asti. 

Varsinkin Kikan uran alkuvaiheissa Pelli oli usein mukana keikkamatkoilla, pitäen ystävälleen seuraa apukuljettajan paikalla tämän ajaessa itse keikkapaikoille. Keikkoja saattoi olla jopa kaksi tai kolme päivässä, eri puolilla Suomea. Ennen keikkaa Kikka halusi Pellin mukaan pitää keskustelun kevyempinä ja keskittyä tulevaan esiintymiseen, mutta keikan jälkeen tunnelma oli rennompi ja avoimempi. 

Ihmisenä Kikka, oikealta nimeltään Kirsi Viilonen, oli Pellin mukaan kahtiajakoinen ihminen, kuten taiteilijat monesti saattavat olla. 

– Se temperamentti kuohahtelee, mutta sitten on tarve olla hyvinkin yksin ja yksityinen Kirsi. Kikka oli lavalla loistava tähti, hän oli joukkojen villitsijä. Mutta sitten yksityinen Kirsi oli välillä hyvinkin käpertyvä ja lähisuhteet eivät olleet hänelle niitä helpoimpia, Pelli kertoo. 

– Hän kärsi välillä hyvinkin voimakkaista itsetunto-ongelmista. Koki suorastaan sellaista arvottomuutta ihmisenä. 

Ystävyytensä alkaessa sekä Pelli että Kikka olivat tahoillaan tunnettuja: Pelli oli aloittanut vuonna 1989 Ylen Poliisi-TV -ohjelman juontajana ja Kikka taas oli kerännyt samasta vuodesta lähtien valtavaa suosiota artistina. Pellin mukaan hänen oma julkisuutensa ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen, millaista Kikan keräämä julkisuus tuohon aikaan oli.

Pellin mukaan Kikka kärsi elämässään erityisesti imagosta, johon hänet asetettiin uransa alussa ja josta hän ei päässyt pyristelemään pois. Urallaan Kikka tuli tunnetuksi koko Suomen seksisymbolina, jota kohdeltiin toisinaan jopa alentavasti tästä syystä. Kikka itse olisi halunnut olla pikemminkin naisten voimaannuttamisen symboli ja hän olisi halunnut kasvaa ja kehittyä artistina. 

– Kirsi kärsi siitä Kikan roolista, kun tämä seksi-imago tuli niin päälleliimatuksi, ja hänet esineellistettiin niin voimakkaasti. Kyllä tämä tällainen seksualisointi oli hänelle välillä liikaa ja hän koki olevansa ansassa, että hänen ei sallittu muuttua. 

Heikko itsetunto sekä Kikan lapsuudentraumat elämästä perheessä, jossa isä jätti varhain ja äiti kärsi alkoholiongelmasta veivät laulajan myöhemmin samalle polulle kuin vanhempansa: alkoholista sekä muista päihteistä tuli tiivis osa artistin elämää. Ennen keikkaa nautitut "pikkupiiskat", eli baarikaapin väkevät juomat auttoivat Kikkaa suhtautumaan rennommin siihen, että hän astuisi taas ihmisten joukkoon esiintymään roolissa, jonka vanki hän tunsi lopulta olevansa. 

Varsinkin vanhetessaan Kikka olisi halunnut kehittyä artistina ikänsä mukana, näyttää olevansa todellinen huippumuusikko sekä loistava laulaja. 

– Kaikki halusivat sen viihdyttäjä-Kikan, sen seksuaalisen olennon. Hän koki siitä tuskaa, että miksei hänen sallita tehdä sellaista, kuin muut artistit. Se oli kipeä kohta hänelle, koska hän tiesi ja tunsi omat lahjansa, omat kykynsä. 

Kikan kuolema joulukuussa 2005 tuli Pellille täytenä yllätyksenä, järkytyksenä sekä sokkina. Artistilla oli paljon suunnitelmia tulevaisuutensa suhteen, hän oli Pellin mukaan luomassa itseään ja nahkaansa uudelleen. Uusi elämänilo ja inspiraatio oli löytynyt ja siitä uskouduttiin vain läheisille ihmisille, jotka myös uskoivat artistin uuteen, upeaan nousuun. Pelli vietti myös tuolloin paljon aikaa Kikan kanssa muun muassa ulkoillen sekä tulevaisuuden suunnitelmia punoen. Kaksikon oli tarkoitus tavata toisensa 10. joulukuuta 2005, jolloin Kikan oli määrä esitellä Pellille myös uusi miesystävänsä, "raittiin mysteerimiehen".

– Sitä päivää ei ikinä tullut, vaan 3. joulukuuta hän nukkui pois. Olin silloin Berliinissä ja sain kuolinviestin muutama tunti kuoleman jälleen. Se oli täysi shokki. Ei kukaan voinut odottaa, että näin käy. Näin tässä ei pitänyt käydä. 

– Minä uskoin, kuten varmasti moni, moni muukin, että me saamme takaisin valloittavan Kikkamme ja vähän uudistuneella meiningillä, uudella twistillä. Kaikki jäi kesken. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja