Hybridiosaamiskeskuksen Tiilikainen suurvaltojen tulehtuneesta suhteesta: "Eihän tämä millään tavalla johda siihen, että palattaisiin jonkinlaisiin hyviin suhteisiin. Kyllä tämä jättää jäljen."
Venäjän eilen esittämät vaatimukset sotilasliitto Natolle ja Yhdysvalloille kasvattivat sodan todennäköisyyttä Ukrainaa vastaan ja vähensivät rauhanomaisen ratkaisun löytymisen todennäköisyyttä, arvioi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Hän sanoo perjantaisen vaatimuslistan "utooppisuuden" muuttaneen hänen arviotaan tilanteesta.
– Jos tämä olisi osa isompaa peliä, jossa tavoitellaan huomiota ja kasvatetaan painetta neuvotteluratkaisuille, tällaista vaatimuslistaa ei tähän väliin esitettäisi, Forsberg sanoo.
Lue myös: Venäjä valmis aloittamaan jo lauantaina turvallisuusneuvottelut USA:n kanssa – Venäjä julkaisi tiukkoja ehdotuksia
– Vaatimusten luonne, niiden kiivas esittäminen ja viimeaikaiset kehystykset esimerkiksi Ukrainasta keinotekoisena valtiona ja Itä-Ukrainan kansanmurhasta viittaavat pikemmin siihen, että on jo päätetty aloittaa sotatoimet ja kyse on oikeutuksen hakemisesta, hän sanoo.
Venäjä on keskittänyt sotilasosastoja Ukrainan rajan läheisyyteen. Länsi on syyttänyt maata siitä, että se valmistelisi hyökkäystä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiistänyt hyökkäysaikeet ja syyttänyt Natoa jännitteiden kasvamisesta.
Venäjä esitti perjantaina liudan vaatimuksia, joita se nimitti turvallisuusehdotuksiksi. Niissä esimerkiksi pyydettiin sitoumuksia sille, ettei Nato laajenisi Ukrainaan eikä muihin maihin. Niin ikään Venäjä vaatii, ettei Naton jäsenmailla olisi sotilaallista toimintaa Ukrainassa tai muissa itäisen Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa.
Venäjä toivoi Yhdysvaltoja neuvottelupöytään pikaisella aikataululla ehdotustensa pohjalta. Yhdysvallat ilmoitti, ettei se neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiaan ja kumppaneitaan.