Helatorstai on monelle vapaapäivä. Tiedätkö sinä, miksi helatorstaita vietetään?
Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota monissa Euroopan maissa pidetään virallisena pyhäpäivänä. Koska kristillisen, pitkän pääsiäisen vietto kestää helluntaihin, eli 50 päivää, väliin asettuu helatorstai, joka on aina 39 päivää – roomalaisen laskutavan mukaan 40 päivää – pääsiäisen jälkeen. Pääsiäisen ollessa aina sunnuntai, neljäskymmenes päivä siitä lukien on aina torstai. Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.
Koska pääsiäisen vieton ajankohta vaihtelee kuukalenterin mukaan, myös helatorstain ajankohta liikkuu. Yleensä sitä vietetään toukokuussa, joskus harvoin myös kesäkuussa.
Pyhä päivä
Monissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sana 'hela' on kuitenkin alun perin ruotsista lainattu, joka viittaa ruotsin pyhää tarkoittavaan sanaan helg.
Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä, ja se onkin vanhan kansan mielestä ollut vuoden pyhin kirkkojuhla. Vanhan maatalouskulttuurin aikaan edeltävän rukoussunnuntain ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin peloilla rukoilemassa hyvää satoa, ja vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Vuosina 1973–1991 helatorstai oli Suomessa siirrettynä aina edellisen viikon lauantaihin ja päivän nimikin oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Perusteluina tuolloiselle siirrolle olivat työnantajien sekä työntekijöiden halu saada vuodelle mahdollisimman monta ehjää työviikkoa. Kirkon piirissä ei katsottu pyhäpäivien siirtoja suopeasti, ja vuosia myöhemmin se onnistuikin taivuttamaan kansaedustajat puolelleen. Vuodesta 1992 helatorstaita on juhlittu alkuperäisellä paikallaan.