Ensi vuonna arkipäiville osuu yhdeksän pyhäpäivää tai yleistä vapaapäivää. Suomessa arkipyhien määrä on suunnilleen EU-maiden keskitasoa.
Ensi vuonna joulun vapaat jäävät yhtä päivää lyhyemmiksi kuin tänä vuonna, sillä tapaninpäivä on lauantaina.
Kuitenkin kaikkiaan yhdeksän pyhäpäivää tai yleistä vapaapäivää osuu arkipäiville vuoden 2026 mittaan. Loppiainen osuu tulevana vuonna tiistaille ja toisaalta itsenäisyyspäivä sunnuntaille.
– Yhdeksän arkivapaapäivää on aika tavallinen ja keskimääräinen määrä, sanoo viestintäkoordinaattori Onerva Ollila Yliopiston almanakkatoimistosta.
Mukaan on laskettu joulu- ja juhannusaatto, vaikka ne eivät varsinaisia pyhäpäiviä olekaan. Monille kumpikin aatto on vapaa.
Pääsiäinen on tulevana vuonna huhtikuussa. Helatorstain ajankohta vaihtelee pääsiäisen mukaan. Vuonna 2026 se osuu toukokuun puoliväliin.
Päättyvänä vuonna on saatu nauttia arkipyhistä kymmenen päivän verran. Tämä on suurin mahdollinen määrä, Ollila kertoo.
– Ei se perin harvinaista ole. Välillä tulee useampikin tällainen vuosi peräkkäin, hän sanoo.
Seuraava putki vuosia, jollloin kalenterista löytyy enimmäismäärä arkipyhiä, koetaan vuosina 2029, 2030 ja 2031.
Lue myös: Tästä terveysseikasta matkailijoiden olisi hyvä olla tietoinen: "Kukaan ei tiedä kantavansa sitä"
Minimi määrä arkipyhiä seuraavan kerran vasta vuonna 2033
Pienin määrä arkipäivälle asettuvia yleisiä vapaapäiviä on vuoden aikana seitsemän, Ollila kertoo. Tällaisia vuosia on harvakseen: viimeksi 2022 ja seuraavan kerran vasta 2033.Osalle palkansaajista arkipäivän juhlapyhä merkitsee automaattisesti vapaapäivää. Niillä aloilla, joilla töitä tehdään aina päivästä riippumatta, arkipyhä voi olla työpäivä, josta yleensä maksetaan erillinen korvaus.Ainoa palkallinen vapaapäivä, josta säädetään työaikalaissa, on itsenäisyyspäivä. Myös vapunpäivä ja kirkolliset pyhät ovat vapaapäiviä, mutta niiden korvauksista sovitaan työehtosopimuksissa.