THL:n ylilääkäri kertoo, miksi koronan kakkospiikkiä ei siirretä useamman rokottamiseksi – näkee lykkäyksessä kaksi riskiä

Tanska ja Britannia siirtävät toisen koronarokotepistoksen antamista – THL kertoo, miksi Suomessa ei toimita näin 3:53
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek selventää, miksi Suomessa ei seurata Tanskan ja Britannian mallia toisen koronarokotepistoksen antamisessa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Ville Eklund

    ville.eklund(at)mtv.fi

    Eerikki Pitkänen

    eerikki.pitkanen(at)mtv.fi

    Suomessa ei ole suunnitelmissa myöhentää koronarokotteen tehosteannoksen antamista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

    Maailman terveysjärjestö WHO kertoi aiemmin, että tarvittaessa koronarokotteen tehosteen antoa voidaan myöhentää, jotta suurempi ihmismäärä voi saada ensimmäisen koronarokotteen ja näin edes vajaan suojan koronavirusta vastaan. Tällöin vahventeeksi tarkoitettu rokote annetaankin käytännössä henkilölle, joka ei ole saanut koronarokotetta lainkaan.

    Nohynekin mukaan tälle ei ole Suomessa tarvetta, koska epidemologinen tilanne on Suomessa niin rauhallinen.

    – Jos meidän epidemiatilanteessa tapahtuu huononnus, niin silloin se on yksi vaihtoehto saada nopeammin suojaa, hän kertoo.

    Hyötyisikö virus myöhentämisestä?

    Hän painottaa, että rokotteen myyntiluvan mukaan toinen koronarokotus tulisi antaa viimeistään kolmen tai neljän viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta, ja tehosteen annon siirto myöhemmäksi olisi tämän luvan vastaista. Hän kuitenkin sanoo, että jokainen maa tekee ratkaisuja omasta tilanteestaan katsoen, kunkin maan epidemologisen tilanteen mukaisesti.

    Nohynek kertoo, että tällä hetkellä ei tiedetä, mitä tapahtuu, jos toisen annoksen antoa pitkitetään ohjeistettua myöhemmäksi. Teorioita on kuitenkin tehty nykyisen tietämyksen pohjalta, ja niistä Nohynek nostaa esille kaksi riskiä.

    Toinen riski on se, että virukset hyötyvät vain yhden rokotteen tarjoamasta heikemmästä suojasta, ja voivan mutatoitua sen ansiosta. Toinen riski on, että voiko ensimmäisen rokotteen annon jälkeen tapahtuva vasta-ainetason laskeminen altistaa vakavammalle koronataudille.

    Muun muassa näistä syitä rokotteita halutaan Suomessa antaa myyntiluvan mukaisella tavalla.

    – Haluamme olla varmoja, että rokotuksella saadaan on mahdollisimman hyvä suoja, Nohynek sanoo.

    Lue lisää aiheesta:
    Koronarokotus THL Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •