Testaako Putin Naton pelotteita Suomen rajalla? Asiantuntijalta tyly muistutus: "Kylmän sodan aikana kymmenkertainen määrä"

Putin ärähti Suomen Nato-jäsenyydestä - Suomi tiivistää suhdettaan Yhdysvaltoihin 8:58
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilän mukaan pelkästään Ukrainassa menestyminen vaatii Venäjältä "kaiken".

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä pitää epätodennäköisenä sitä, että Venäjä lähtisi testaamaan Naton 5. artiklaa, eli hyökkäystä Nato-maahan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi sunnuntaina sotilasliitto Naton jäsenyyden tuovan Suomelle ongelmia. Putinin mukaan ongelmia on luvassa Venäjän tulevaisuudessa perustaman Leningradin sotilaspiirin myötä.

Penttilä pitää Putinin puheita tavanomaisina. Hän uskoo Venäjän kokeneen tarvetta reagoida siihen, että Pohjoismaat tekevät puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. 

Leningradin sotilaspiiri on Penttilän mukaan tällä hetkellä vain tyhjä kuori. 

–  Enemmän tässä on kysymys siitä, että Putinin puheella kiinnitettiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan huomiota Suomeen. Se on tärkein asia, Penttilä sanoo.

Penttilä arvioi, että Venäjän resurssit ovat käytössä Ukrainassa. 

– Ei paljon liikene resursseja Ukrainan sodasta muualle. Tämä (Leningradin sotilaspiiri) ei muuta sotilaallista tilannetta nopeasti millään tavalla Suomen lähipiirissä, Penttilä sanoo. 

Penttilä vertaa tilannetta kylmän sodan aikaiseen "Pohjolan tasapaino" -ilmiöön. Tuolloin Nato ja Neuvostoliitto lisäsivät "kilpaa" näkyvyyttään Pohjoismaissa.

– Vähän samantyyppistä mekaniikkaa tässä on, mutta eri tasolla. Kylmän sodan aikana Suomen itärajan takana oli kymmenkertainen määrä miehiä ja kalustoa, nyt siellä ei ole juurikaan mitään, Penttilä sanoo. 

 Penttilä ei usko Venäjän lähtevän testaamaan Naton 5. artiklaa käytännössä. 

– Pidän sitä epätodennäköisenä tässä tilanteessa. Tällä hetkellä lännen voima on niin suuri, että pelkästään Ukrainassa menestyminen vaatii Venäjältä kaiken, Penttilä arvioi.

Käytännössä 5. artikla tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi koko sotilasliittoa vastaan. 

Jokainen jäsenmaa on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti.

Penttilän mukaan olisi todennäköisempää, että Venäjä testaisi voimiaan Nato-maiden sijasta esimerkiksi Moldovaan tai Georgiaan.  

Lue myös:

    Uusimmat