Terveydenhuollon henkilökunnan sairastumista koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ei tilastoida Suomessa systemaattisesti, käy ilmi STT:n selvityksestä. Henkilökunnan sairastavuus on olennainen tieto arvioitaessa esimerkiksi terveydenhuollon kantokykyä ja henkilökunnan riittävyyttä kuormittavassa tilanteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:llä tietoja ei ollut, ja se ehdotti kääntymistä paikallistason puoleen. Sairaanhoitopiireissä ja niitä suuremmilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla tietoja ei myöskään ollut.
– Useilla alueilla tätä tietoa ei kerätä järjestelmällisesti, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.
Pietilä on yksi Suomen viiden erityisvastuualueen johtajaylilääkäreistä. Hän kartoitti valtakunnallista tilannetta myös muilta sairaanhoidon erityisvastuualueiden johtajaylilääkäreiltä. Ainoastaan yhdeltä erityisvastuualueelta löytyi valmiiksi kerättynä kattavaa tietoa henkilökunnan tartunnoista. Tämäkin tieto oli kuukauden vanhaa.
THL:stä kerrottiin STT:lle, että henkilökunnan koronatartuntoja kootaan nyt tilastoksi. Tilaston julkaisu menee kuitenkin ensi viikolle.
Ammatti jää testattaessa pimentoon
Henkilökunnan sairastavuuden tilastointikapeikkoon Pietilä löytää ainakin muutaman syyn. Testattavaksi on hakeuduttu eri reittejä. Tartuntatapaukset olisivat voineet jäädä kootusti työterveydenhuollon haaviin, mutta Pietilän mukaan epidemian alkuvaiheessa useat terveydenhuollon työntekijät kävivät testeissä muuta kautta, esimerkiksi päivystyksessä.
Päivystyksessä testattavan ammatti jää helposti pimentoon.
– Ihmisen ei tarvitse kertoa, onko hän meidän työntekijämme, jos hän menee näytteenottopisteeseen, Pietilä sanoo.