Suomalaiset pelkäävät luonnossa muun muassa karhua, kyytä ja sutta, mutta eivät mitään eläintä yhtä paljon kuin punkkia.
Video: Kesän punkkikausi alkoi vuonna 2018 jo maaliskuussa. Miten punkkeihin voisi varautua?
Helsinkiläinen Thomas oli kesällä tyttärensä kanssa Pohjanmaan saaristossa mökillä. Heidän palattuaan kotiin hän huomasi nelivuotiaansa korvan takana ison punkin.
– Minulla on kotona punkkipihdit, ja luvattuani palkaksi jäätelöä sain tyttäreni pysymään sen verran paikallaan, että sain kierrettyä punkin irti kokonaan imukärsineen päivineen. Elukasta ei jäänyt ihoon juuri jälkeä, mutta kyllä siinä pyöri mielessä kaiken maailman skenaariot, Thomas kertoo.
– Poltin sitten sen punkinketaleen tulitikulla, kun risoi niin paljon, etten ollut huomannut sitä aikaisemmin, vaikka oltiin tehty punkkitarkastus joka ilta. Mitään oireita siitä ei sittemmin onneksi ilmennyt eli ilmeisesti saatiin se ajoissa pois.
Joka kolmas pitää punkkia pelottavimpana
Suomalaiset pelkäävät luonnossa muun muassa karhua, kyytä ja sutta, mutta eivät mitään eläintä yhtä paljon kuin punkkia eli puutiaista. Tämä selviää LähiTapiolan Kantar TNS:llä teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Joka kolmas kyselyyn vastanneista kertoo pitävänsä punkkia Suomen luonnon pelottavimpana eläimenä.
Suomessa ihmiselle tauteja aiheuttavia mikrobeja levittää kaksi punkkilajia, puutiainen eli punkki ja taiga- eli siperianpunkki. Sama punkki voi kantaa sekä borrelia-bakteeria että vakavaa puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta.
Sutta pelkää vain harva
LähiTapiolan kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen kertoo pelkäävänsä punkkia. Sekä karhua että kyytä pelkäävät 16 prosenttia suomalaisista.
Sutta pelkää ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista, niin kuin myös hirveä.
– Autoilijat pitävät eteen loikkaavaa hirveä edelleen uhkana ja se on asia, mitä liikenteessä yleensä pelätään eniten, etenkin näin syksyn hämärässä ja pimeässä. Kuljettajat kokevat hirvieläimet asiana, joita ei voi ennakoida ja joihin ei välttämättä itse omalla toiminnalla voi vaikuttaa, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
Piskuista punkkia pelätään kuitenkin huomattavasti hirviä enemmän. Tilastojen valossa punkkipelko on ainakin osittain järkevä tunne, sillä ainakin 4 000 suomalaista saa vuosittain borrelioosin puutiaisen puremasta.
Noin kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa, ja kaksi prosenttia useampaa kuin yhtä. Borrelioosi eli Lymen tauti on huomattavasti yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus. Raportoituja borrelioositapauksia on vuosittain muutamia tuhansia.
Tartunnan merkki on laajeneva, punoittava ihottuma
Vakavalta puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokottautumalla, mutta sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä. Borrelioosia vastaan ei voi suojautua rokottautumalla, mutta sitä voidaan hoitaa antibiootein.
Tavallisin borrelioosi-tartunnan merkki on puremakohtaan ilmaantuva laajeneva punoittava ihottuma, joka laajenee yli viiden sentin alueelle ja joka ilmaantuu 1-4 viikon kuluttua punkinpuremasta.
Jos punoitus on halkaisijaltaan yli viisi senttiä tai tulee muita oireita punkinpureman jälkeen, on hakeuduttava lääkäriin.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 043 suomalaista syys-lokakuussa 2018. Vastaajat olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.
Lähteet: LähiTapiola, STT