Studio55.fi-lähetyksessä vierailleet Aikamiehet-kuoron jäsen Veli Heikkilä ja Urisevat ukot -kuoron johtaja Reijo Pajamo kertoivat, mitä kuorolaulu antaa jäsenilleen.
Kuorolaulantaan perehtymättömälle voi olla vaikea ymmärtää kuinka kuoro vie mukanaan.
Kuorossa koko ikänsä laulanut Veli Heikkilä Aikamiehet-kuorosta pohti, että hyvän mielen lisäksi kuorossa saa tehdä musiikkia ilman musiikillista koulutusta.
– Yhdessä laulamisen kokemus, se on ihan ainutlaatuinen, kun saa laulaa 60 mieskuorolaisen kanssa monia, monia lauluja illan mittaan, sanoo 60 vuotta kuorossa laulanut Reijo Pajamo Urisevat ukot-kuorosta.
Pajamo lisää vielä, että opeteltavia lauluja on paljon. Mieli pysyy virkeänä ja muisti ja oppiminen kehittyvät harrastuksen parissa.
Miehet kokevat molemmat kuoron parantavan elämänlaatua, vaikka suoraan ei varmaan voi sanoa sen pidentävän ikää.
– Jos se ei kaikkien kohdalla kovastikaan jatka ikää, niin se tekee siitä sen hetkisestä iästä mukavan elää ja olla porukassa. Sosiaalinen yhteistyö on hyvin merkittävä. Syntyy kaverisuhteita ja ystävyyssuhteita, jotka kestävät laulu-uraa pidemmälle, Heikkilä sanoo.
Laulu-uran ei tarvitse kuitenkaan loppua siihen kun aktiivinen kuoroura päättyy. Pajamo ei ole ainoastaan Urisevien ukkojen johtaja, hän on myös Helsingin Sotaveteraanikuoron johtaja. Helsingin Sotaveteraanikuoron keski-ikä on noin 91 vuotta, ja kuoron vanhin jäsen on 101-vuotias.
– He haluavat laulaa niin pitkään kuin jalat myötä antavat, ja vaikka jalat heikkenisivät, ääni toimii, Pajamo sanoo. Hän kertoo, että toisinaan veteraanit tulevat jo tuntia ennen kuoroharjoituksia paikalle.
Seniorikuoroissa vanhemmat ihmiset voivat yhä nauttia yhdessä laulamisen ilosta, vaikka eivät enää jaksa sitouta leireihin, konserttimatkoihin ja viikoittaisiin harjoituksiin.
Aikamiehet juhlistaa 50-vuotista taivaltaan juhlakonsertilla 17.10. Seniorikuorotapahtumaa vietetään 11.10.
Miten Aikamiehet sai alkunsa? Entä Urisevat ukot? Katso kuoromiesten haastattelu!