Ylioppilaskunnan Laulajat esittää perjantaina kuuluisan suomalaissäveltäjän unohtuneen kuoro-oopperan ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun.
Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) esittää Einojuhani Rautavaaran teoksen Runo 42 "Sammon ryöstö" Viron kansallismieskuoron Eesti Rahvusmeeskoorin kanssa Kallion kirkossa Helsingissä perjantaina.
Ylioppilaskunnan Laulajien puheenjohtaja Antti Asumaa kuvaa teosta eksoottiseksi ja eeppiseksi.
– Se on jopa kuriositeetti, kosta sitä ei ole kuultu moneen kymmeneen vuoteen. Erittäin jännittävä teos, Asumaa kommentoi MTV:n Huomenta Suomessa.
Kuoron taiteellinen johtaja Pasi Hyökki kertoo, että Rautavaara sävelsi sen aikoinaan mieskuorolle, kolmelle solistille – ja nauhalle, jotta se voitaisiin esittää ilman isoa orkesteria.
Säveltäjä uurasti öisin elektronisen musiikin studioissa
Ooppera jäi pitkäksi ajaksi pöytälaatikkoon teknisten haasteiden takia.
– Rautavaara itse teki Sibelius-Akatemian elektronisen musiikin studioissa öisin nauhaa. Nauha osoittautui sen aikaisella tekniikalla livetilanteessa todella monimutkaiseksi, eli paljon monimutkaisemmaksi kuin orkesteri olisi ollut.
– Mutta nyt onneksi meillä on nykydigitaalitekniikka ja tietokoneet, joilla me pysymme ohjaamaan nauhaa.
YL löysi nauhat Kansallisarkistosta ja digitoi ne uudestaan.
– Tietenkin se myös levytettiin aikoinaan vuonna 1995, joten myös niitä nauhoja pystytiin hyödyntämään.
Lue myös: Säveltäjämestari Rautavaaran poika: Isä oli avoin, kuuntelimme progea yhdessä
Bladerunnermaista tunnelmaa
Hyökki kehuu Rautavaaran teoksia ja sävelkieltä ainutlaatuisiksi. Asunmaa taas kuvaa Sammon ryöstön musiikkia maalailevaksi, jopa elokuvamaiseksi.
– Siinä on paljon erilaisia tekstuureja ja tunnelmia. 80-luvulla tehdyllä elektronisella taustanauhalla kuulee ehkä jopa vähän bladerunnermaista tunnelmointia.
Hyökin mukaan teosta on vähän päivitetty, jotta siihen saataisiin "tehoja lisää", mutta muuten sitä ei ole haluttu muuttaa.
– Kaikki on alkuperäistä Rautavaaran päästä tullutta sointimaailmaa.
YL:n lisäksi lavalle nousee perjantaina Eesti Rahvusmeeskoori, ja lavalla laulaa kaikkiaan yli 100 miestä.
Yhteistyötä myös Sibeliuksen kanssa
Vuonna 1883 perustettu Ylioppilaskunnan Laulajat on tullut tutuksi suurelle yleisölle muun muassa vappuesityksistään Ullanlinnanmäellä Helsingissä.
Kuorolle teki aikoinaan musiikkia itse Jean Sibelius.
– Hän sävelsi ensimmäiset a capella -kuoroteoksensa nimenomaan YL:lle. Sitä ennen oli syntynyt Kullervo-sinfonia, jossa YL oli osana kantaesityskuoroa. Kymmenvuotisjuhlissa Venematka kantaesitettiin ensimmäisenä YL:n tekemänä suomenkielisenä kokonaisena kuorokonserttina, Hyökki listaa.
Yksi kuoron tunnetuimmista tulkinnoista on Finlandia-hymni.
Finlandia herkistää laulajia edelleen.
– Se on aina sellainen, joka on ilo ja kunnia tehdä, Hyökki toteaa.