Suomessa sydän- ja verisuonitautien hoito laahaa muiden Pohjoismaiden perässä.
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus työikäisillä on Suomessa jopa kaksi kertaa suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Taustalla on asiantuntijoiden mukaan hoitopolun katkeaminen, jolloin potilaiden terveyden seuranta jää kesken.
– Kun erikoissairaanhoidossa on tehty pallolaajennus, siirtyy potilas perusterveydenhuoltoon. Seurantaa ei ole mahdollista tehdä erikoissairaanhoidossa, koska sydän- ja verisuonitaudit ovat niin yleisiä, kertoi Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala SuomiAreenassa.
Lue myös: Viisi helppoa muutosta, joilla voit parantaa kolesteroliarvojasi jo muutamassa viikossa
Hekkalan mukaan perusterveydenhuollossa olisi mahdollisuudet toteuttaa seuranta Käypä hoito –suositusten mukaan, mutta näin ei tapahdu.
Pallolaajennetuista tai sydäninfarktin saaneista jopa kolmasosasta ei ole otettu yhtään kolesterolimittausta vuoden jälkeen tapahtuneesta.
– Se tarkoittaa, että he eivät ole olleet missään seurannassa, huomauttaa kardiologian professori ja Suomen Kardiologisen Seuran puheenjohtaja Tuomas Kiviniemi.
– Olemme noin kymmenen vuotta Ruotsia jäljessä hoitotavoitteisiin pääsemisessä, Hekkala kertoo.
Lue myös: Mitkä tekijät ravitsemuksessa uhkaavat suomalaisten terveyttä eniten? Sokeri ei edes kolmen pahimman joukossa
Hoidettuna hyvä ennuste
Yksi syy sille, miksi sydän- ja verisuonisairausdiagnoosin saaneiden seurantahoito ei toteudu Suomessa riittävän hyvin, voi piillä potilaissa.
– Tähän liittyy pelkotiloja. Meidän pitäisi pystyä motivoimaan ihmisiä paremmin tulemaan seulontoihin, Kiviniemi myöntää.
– Hoidettuna näiden sairauksien ennuste on hyvä. Jos kaikki riskitekijät saadaan hallintaan, on [elinajan]ennuste samaa luokkaa kuin yleispopulaatiossa, Kiviniemi muistuttaa.