Kätilön ura oli ensimmäinen mahdollisuus suomalaisnaisille kouluttautua ammattiin ja luoda itselleen arvostettu, itsenäinen ura virkanaisena. Nämä 1700-luvun ensimmäiset ammattilaiskätilöt olivat aikansa moderneja uraäitejä, jotka tekivät uraa uurtavaa työtä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.
– Suomessa kätilöt olivat ensimmäinen virallisen koulutuksen saanut naisryhmä. Ensimmäiset heistä astuivat virkaansa Turussa 1700-luvun alussa, Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta kertoo.
Hän syventyy näihin naisiin ja heidän työsarkaansa kirjassaan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa.
Kätilöiden koulutus järjestettiin Tukholmassa. Siihen kuului niin oppikirjojen pänttäystä kuin luento-opetustakin, ja opiskelijat perehtyivät esimerkiksi naisen anatomiaan ja fysiologiaan seuraamalla ruumiinavauksia. Itse tutkinto suoritettiin suullisesti lääkintäkollegiossa, ja todistuksen saatuaan tuore kätilö pääsi vannomaan juhlallisen kätilön valan.
– Kätilön vala vastasi tavallaan lääkärinvalaa. He sitoutuivat palvelemaan jokaista, joka heidän puoleensa kääntyi. He eivät saaneet valita autettaviaan, ja heidän oli oltava valmiudessa mihin aikaan tahansa.
Kätilökokelailta vaadittiin luku- ja kirjoitustaitoa ja ruotsin kielen taittamista. Keskimäärin he olivat 32-vuotiaita porvarisnaisia, jotka olivat itse jo synnyttäneet.
– Oma kokemus on ollut ehdoton vaatimus kätilölle jo keskiajasta lähtien. He olivat aikansa uraäitejä, joiden lapset jäivät kotiin äidin lähtiessä opiskelemaan.
Kätilöitä enemmän kuin lääkäreitä
Kätilöt olivat ensimmäisiä laatuaan lääketieteen alalla kaikin puolin, sillä tuohon aikaan ei ollut vielä edes synnytyslääkäreitä.
– Ei ollut mieskätilöitä eikä edes synnytyslääkäreitä. Ja yhä edelleen Pohjoismaissa naista avustaa synnytyksessä kätilö, ei synnytyslääkäri – paitsi nyt ehkä prinsessa Victoriaa, Vainio-Korhonen naurahtaa.
Hän kertoo, että kätilöitä työskenteli lähes jokaisessa sen aikaisessa kaupungissa. 1700-luvun aikana heitä palkattiin yhteensä hieman alle sata.
– Ei se siis kovin yleistä ollut, mutta toisaalta, koko Suomessa toimi tuolloin koulutettuja lääkäreitä vain noin 40, Vainio-Korhonen huomauttaa.
– Kaupungin kätilöt saivat peruspalkan kaupungilta, ja heillä oli oikeus ottaa myös käyntimaksuja. Varakkaat saattoivat sen ajan tapojen mukaan maksaa paljonkin. Todella köyhiltä ei saanut vaatia korvausta. Omalla kustannuksellaan kätilöt kuitenkaan tuskin hankkivat esimerkiksi kipulääkkeitä.
Motivaatio kätilöiden kouluttamiseen oli tuon ajan korkea imeväiskuolleisuus. Kätilöillä olikin suuri rooli taistelussa äitiys- ja lapsikuolleisuutta vastaan, ja heidän saapumisensa kaupunkeihin toi merkittävää muutosta äitien ja vauvojen hyvinvointiin.
Studio55.fi/Milja Atu
Kureliivejä, imetyssarvia ja ulkonäköhuolia – Tällaista oli odotusaika entisajan Suomessa
Näin esiäitimme synnyttivät: Olisitko itse uskaltautunut samaan?
Suolikondomeja ja arsenikkia – Näin ehkäisy hoitui ennen vanhaan
Kuvat Kirsi Vainio-Korhosen kirjasta Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY), Colourbox