Kätilön ura oli ensimmäinen mahdollisuus suomalaisnaisille kouluttautua ammattiin ja luoda itselleen arvostettu, itsenäinen ura virkanaisena. Nämä 1700-luvun ensimmäiset ammattilaiskätilöt olivat aikansa moderneja uraäitejä, jotka tekivät uraa uurtavaa työtä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.
– Suomessa kätilöt olivat ensimmäinen virallisen koulutuksen saanut naisryhmä. Ensimmäiset heistä astuivat virkaansa Turussa 1700-luvun alussa, Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta kertoo.
Hän syventyy näihin naisiin ja heidän työsarkaansa kirjassaan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa.
Kätilöiden koulutus järjestettiin Tukholmassa. Siihen kuului niin oppikirjojen pänttäystä kuin luento-opetustakin, ja opiskelijat perehtyivät esimerkiksi naisen anatomiaan ja fysiologiaan seuraamalla ruumiinavauksia. Itse tutkinto suoritettiin suullisesti lääkintäkollegiossa, ja todistuksen saatuaan tuore kätilö pääsi vannomaan juhlallisen kätilön valan.
– Kätilön vala vastasi tavallaan lääkärinvalaa. He sitoutuivat palvelemaan jokaista, joka heidän puoleensa kääntyi. He eivät saaneet valita autettaviaan, ja heidän oli oltava valmiudessa mihin aikaan tahansa.
Kätilökokelailta vaadittiin luku- ja kirjoitustaitoa ja ruotsin kielen taittamista. Keskimäärin he olivat 32-vuotiaita porvarisnaisia, jotka olivat itse jo synnyttäneet.
– Oma kokemus on ollut ehdoton vaatimus kätilölle jo keskiajasta lähtien. He olivat aikansa uraäitejä, joiden lapset jäivät kotiin äidin lähtiessä opiskelemaan.
