Tasan 20 vuotta sitten Hyvinkäällä tapahtui jotain, mitä ei voi järjellä selittää: Julman kaatopaikkasurman raakuus pysäytti koko Suomen – Tutkinnanjohtaja: "Onneksi ei ole tullut eteen mitään pahempaa" | MTV Uutiset
Hyvinkään paloittelusurmasta on tänään tullut kuluneeksi tasan 20 vuotta. MTV Uutiset kertoo, miten yhdeksi Suomen järkyttävimmistä rikostapauksista paljastunut verityö valkeni viranomaisille vuonna 1998.
Näin tapauksesta kerrottiin tuoreeltaan. Katso Jarkko Sipilän uutisjuttu 20 vuoden takaa!
Vyyhti alkoi purkautua marraskuun 26. päivänä, kun Hyvinkäällä sijaitsevalta Kiertokapulan kaatopaikalta löydettiin irtonainen ihmisjalka.
Arveltiin, että jalan omistaja oli joutunut henkirikoksen uhriksi. Poliisi käynnisti nopeasti mittavan etsintäoperaation, ja paikalta löydettiin vielä toinen ruumiinkappale.
Jätteiden tonkiminen vei valtavasti työvoimaa
Viikkokausia jatkuneesta penkomisesta huolimatta suurin osa ruumiista jäi kateisiin. Lopulta urakka jouduttiin jättämään kesken.
– Jouduimme käymään 136 jäteautokuormaa läpi, ennen kuin löysimme uhrin keskivartalon. Siinä vaiheessa piti tehdä päätös, että etsintää ei enää jatketa. Olisimme joutuneet käymään läpi vielä ainakin 300 autokuormallista, että olisimme saaneet haravoitua kaatopaikan järjestelmällisesti ja kokonaan, poliisitutkintaa johtanut Ari Soronen kertoo nyt MTV Uutisille.
– Se oli omaisten kannalta ikävä päätös, mutta käytimme etsintöihin yli kuukauden, ja paikalla oli joka päivä 10 poliisia koirineen jätteitä tonkimassa, hän jatkaa.
Uhrin henkilöllisyys oli pitkään mysteeri
Kaatopaikalla hiljeni. Poliisi kuitenkin jatkoi tapauksen selvittelyä muilla tavoin.
Löytyneistä ruumiinosista pääteltiin, että henkirikoksen uhri oli nuorehko ja hoikka, noin 170-senttinen mies. Tiedossa oli myös se, että mies oli kuolinhetkellään humalassa, kuten monesti aiemminkin.
– Kun henkilön ikä ja elämäntapa tarkentuivat tutkimuksissa, oletimme, että henkilö saa avustuksia tai on jonkinlaisen tuen piirissä. Teimme kyselyt Keski-Uudellemaalle ja selvitimme, onko tiedossa joku henkilö, joka ei ole nostanut tukia normaalisti. Sitä kautta henkilöllisyys lähti selviämään, Soronen kertoo.
– Lopulta saimme tietoomme nimiä, ja pitkän perkaamisen myötä päädyimme Hyvinkäälle tiettyyn osoitteeseen.
Tasan 20 vuotta sitten Hyvinkäällä tapahtui jotain, mitä ei voi järjellä selittää: Julman kaatopaikkasurman raakuus pysäytti koko Suomen – Tutkinnanjohtaja: "Onneksi ei ole tullut eteen mitään pahempaa"
Paloittelusurma tapahtui Hyvinkään torikadulla sijaitsevassa kerrostalossa. Kuva: Lehtikuva.Lehtikuva
Illanvietto johti silmittömään raakuuteen
Irtojalan löytymistä edeltävänä viikonloppuna tuossa Hyvinkään Torikadulla sijaitsevassa kerrostaloasunnossa oltiin vietetty iltaa kaveriporukalla.
Paikalla oli viisi ihmistä: asunnossa asunut 23-vuotias mies, 20-vuotias mäntsäläläinen mies, 17-vuotias järvenpääläisnainen, 16-vuotias nuorukainen sekä mies, jonka jalka löydettiin myöhemmin kaatopaikalta.
Kiljua naukkailtiin ja levysoitin lauloi.
Syyttäjä arvioi myöhemmin, että saatananpalvontaan ja black metal -musiikkiin viehtynyt nuoriso oli lietsonut itseään "sopivaan uhrausmielentilaan" Kainin ja Abelin uhraustarinasta kertovaa kappaletta kuuntelemalla.
Oli syy mikä hyvänsä, illanvietto johti silmittömiin, raakoihin tekoihin, joita ei voi järjellä selittää.
Yön kuluessa uhria alistettiin, kidutettiin ja silvottiin sadistisin tavoin. Kun mies kuoli, ruumista häpäistiin. Lopuksi vainaja paloiteltiin sahalla. Kappaleet sullottiin lähialueen roskalaatikoihin.
Kaikki paikalla olleet osallistuivat väkivaltaan, mutta 16-vuotias pakeni paikalta ennen paloittelua. Päätekijänä toimi 23-vuotias hyvinkääläismies.
Tutkinnanjohtaja ei ollut uskoa kuulemaansa
Poliisi pääsi nuorten jäljille, kun uhrin henkilöllisyys selvisi. Surmayön tapahtumat alkoivat aueta heti ensimmäisissä kuulusteluissa. Sorosen mukaan asunnossa olleet kertoivat tapahtuneesta itse.
– He lähtivät aika pian kertomaan tapauksesta, Soronen sanoo.
– Se meni kuten tavallisesti. Ensin kerrotaan vähän kerrallaan, ja lopulta kertomukset alkavat tarkentua.
Vaikka kuulustelut etenivät tavanomaisesti, kuulusteltujen kertomukset olivat täysin poikkeuksellisia.
Soronen piti niitä uskomattomina.
– Asunto oli kuukauden ajan eristettynä, ja uhrin DNA:ta löydettiin tuolloin useista kymmenistä kohdista, muun muassa seinistä ja katosta. Tutkimukset tukivat tarinaa, joka epäillyiltä tuli. Se tuntui aluksi uskomattomalta, mutta tutkinta sen vahvisti.
Video: Joulukuun alussa vuonna 1998 KRP kertoi pidättäneensä kolme miestä ja naisen epäiltynä teosta. Juttu jatkuu videon alla.
0:17
Oikeudessa nähtiin keskisormia ja pirunsarvia
Tapausta puitiin Hyvinkään käräjäoikeudessa vuonna 1999.
Yleisö ja tiedotusvälineet pääsivät oikeussaliin oikeudenkäynnin alussa. Syyttäjä luki otteita syytekirjelmästä. Tilaisuudesta uutisoineen STT:n mukaan "kokeneimmatkin rikos- ja oikeustoimittajat haukkoivat henkeään" ja pohtivat, voiko tämä olla tottakaan.
Päätekijä veti taustalla omaa show'taan. Keskisormet ja pirunsarvimerkit vilkkuivat.
Sitten oikeussalin ovet suljettiin yleisöltä. Myös tapauksen asiakirjat julistettiin salaisiksi 40 vuoden ajaksi.
Tuomiota odoteltiin syksyyn. Sillä välin julkisuudessa pohdittiin julman verityön taustoja.
Taustat eivät selittäneet tekoa
Julkisuudessa hämmennystä aiheutti muun muassa se, että järkyttävästä rikoksesta syytetyt nuoret olivat taustoiltaan kaikkea muuta kuin kovan luokan rikollisia.
Päätekijä oli aiemmin tuomittu tuhotyöstä ja joistain pahoinpitelyistä, mutta teot olivat kaatopaikkasurmaan nähden vähäisiä. Myös 20-vuotiaalla oli kontollaan rikoksia, mutta kyse oli pikkurötöksistä.
Kaksi nuorempaa olivat puhtoisia. Osallisten perhetaustoissakaan ei ollut mitään mainittavaa.
Päätekijä oli kärsinyt nuoruudessaan mielenterveysongelmista, mutta tutkinnanjohtaja Soronen kuvaili häntä "aktiiviseksi ja puheliaaksi", joskin surmatyön aikaan "toimettomana" olleeksi nuoreksi mieheksi.
– Kaikki neljä ovat kuulustelujen perusteella periaatteessa älykkäitä nuoria ihmisiä, Soronen summasi medialle maaliskuussa 1999.
Päätekijälle kovin mahdollinen rangaistus: murhatuomio
Käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan päätekijän elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta.
Teossa mukana ollut 17-vuotias nainen tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla ja nuorena henkilönä tehdystä murhasta kahdeksan ja puolen vuoden vankeuteen.
Surma-asunnossa paikalla olleen 20-vuotiaan mäntsäläläismiehen rooli katsottiin pienemmäksi, ja hänet tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen.
Niin ikään asunnossa olleen 16-vuotiaan pojan syytteet puolestaan kaatuivat. Hänen nähtiin toimineen päätekijän pakottamana.
Ratkaisua käsiteltiin myöhemmin vielä hovioikeudessa. Tuomion lopputulos ei muuttunut. Korkein oikeus ei ottanut juttua käsiteltäväksi.
Päätekijä esiintyi oikeussalissa ylimielisesti, mutta peitteli kasvojaan kameroiden edessä. Kuva: Lehtikuva.Lehtikuva
"Onneksi ei ole tullut pahempaa eteen"
Päätyessään paloittelusurman tutkinnanjohtajaksi Ari Soronen oli työskennellyt poliisina lähes 20 vuotta. Jutun jälkeen virkavuosia on ehtinyt vierähtää toinen mokoma. Tätä nykyä mies työskentelee rikosylikomisariona, Keskusrikospoliisin Oulun yksikön päällikkönä.
Vaikka vakavien rikosten ratkominen on Sorosen päivätyötä, hän ei ole kertomansa mukaan törmännyt koko 40-vuotisen poliisiuransa aikana yhteenkään tapaukseen, joka yltäisi raakuudessaan Hyvinkään paloittelusurman tasolle.
– Poikkeuksellista siinä oli, että oikeastaan kaikki osalliset olivat nuoria. Myös teon yksityiskohdat olivat jotain sellaista, mihin en ole sittemmin törmännyt.
Vaivaamaan julma verityö ei ole kuitenkaan jäänyt. Soronen kertoo, että sen sijaan häntä on häirinnyt ajatus siitä, että joskus vastassa saattaisi olla jotain vieläkin kamalampaa.
– Olihan se ikään kuin merkkipaalu. Että kun tällaista tapahtuu, niin mitä seuraavaksi? Onneksi ei ole tullut eteen mitään pahempaa.
