Suomalaisessa rikoshistoriassa ei ole ollut viitteitä varsinaiseen sarjamurhaajaan, kertoo keskusrikospoliisi.
Sarjamurhaajalle on poliisilla tietyt erityismääritelmät, jotka tulee täyttyä, ennen kuin useamman henkirikoksen voidaan nähdä sarjamurhaajan tekemiksi.
– Sarjamurhaajaksi kutsutaan silloin, jos epäillyllä on motiivi ja tahtotila tiettyihin henkilöihin. Uhreilla tulee olla jokin yhteinen nimittäjä, esimerkiksi samanlainen hiustenväri, ikä tai paikkakunta, kertoo rikosylikomisario Tero Haapala KRP:stä.
Suomessa kuitenkin on useitakin tapauksia, joissa sama tekijä on surmannut useita. Useampi henkirikos ei kuitenkaan poliisin mukaan määrittele tekijää sarjamurhaajaksi.
– Sama tekijä on voinut syyllistyä useaan otteeseen henkirikokseen ja tekojen välissä voi olla pidempiäkin taukoja. Useimmiten jokin henkilö tai tilanne on ajannut tekijät henkirikoksiin, harvemmin etsitään tietynlaista uhria, Haapala sanoo.
Rikossarja sarjamurhaajan tekosia?
Reilut kaksikymmentä vuotta sitten tapahtuneessa surmasarjassa on poliisin mukaan kuitenkin viitteitä siihen, että tekijä olisi ollut sama.
"Hausjärven hiekkakuoppasurmat" olivat kahden, mahdollisesti kolmen rikoksen sarja Hausjärvellä.
Marraskuussa 1990 nuori, tummahiuksinen nainen nousi farmariautossa olleen miehen kyytiin, joka lupasi kyyditä naisen Järvenpäästä Riihimäelle. Mies tarjosi naiselle matkan aikana alkoholia, mihin hän oli lisännyt huumaavaa lääkettä. Nainen nukahti ja herättyään hän huomasi, että mies oli ajanut Riihimäen sijasta syrjäiselle metsätielle. Nainen yritti poistua paikalta, jolloin mies löi häntä teräaseella päähän. Lopulta nainen pääsi pakenemaan paikalta ja mies oli naisen mukaan todennut, että "eipä onnistunut tällä kertaa".
