Silmätautien erikoislääkärin mukaan moni voi luulla, että normaalit silmänpaineet rajaisivat sairauden pois.
Silmäsairaus glaukooma voi olla pitkään oireeton. Sairaus on tunnettu myös nimellä silmänpainetauti, minkä vuoksi moni edelleen luulee, että normaalit silmänpaineet sulkevat pois glaukooman. Todellisuudessa jopa puolella glaukoomapotilaista silmänpaineet pysyvät normaaleissa rajoissa, kertoo Terveystalon silmätautien erikoislääkäri ja vastuusilmälääkäri Timo Hellstedt.
– Osa tietämättään glaukoomaa sairastavista saattaa käydä säännöllisesti optikolla, mutta jos silmänpaineet ovat kunnossa, he eivät välttämättä ymmärrä hakeutua rutiinitarkastuksiin silmälääkärille.
Hellstedtin mukaan glaukooma alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen, mutta silmälääkärille olisi hyvä hakeutua ensimmäistä kertaa rutiinitarkastukseen jo ikänäön myötä noin 40–45-vuotiaana.
Jos ihmisellä on likitaitteisuutta, korkeat silmänpaineet, silmän linssin eli mykiön hilsetystä, tyypin 2 diabetes tai lähisuvussaan glaukoomaa, hänellä on suurempi riski sairastua tautiin. Tällaisissa tapauksissa silmälääkärillä olisi hyvä käydä melko säännöllisesti jo 45–60 vuoden iässä ja yli 60-vuotiaana jo kahden vuoden välein.
Hellstedt huomauttaa, että myös ikääntyminen itsessään lisää glaukooman riskiä. Tästä syystä silmälääkärikäynnit kannattaisi aloittaa viimeistään 65-vuotiaana, vaikka ei olisi iän lisäksi muita glaukooman riskitekijöitä.
Glaukoomadiagnoosit kasvussa
Suomessa Kela-korvattuja glaukoomalääkkeitä käytti esimerkiksi vuoden 2020 lopussa noin satatuhatta ihmistä, kerrotaan glaukooman Käypä hoito -suosituksessa. Hellstedtin mukaan vuosittain diagnoosin saa noin 2 500 ihmistä. Glaukoomadiagnoosien määrä on kasvussa.