Kelassa pelätään, että lihavuuslääkkeiden korvaukset kasvavat jopa miljardeilla. Asiantuntijan mukaan on mielenkiintoista, että yhden teollisuudenalan sallitaan lihottaa meidät ja toisen myydä pillereitä, joilla lihavuutta yritetään hallita.
– Raadollinen asia on se, että lihavuuden hoito on lääketeollisuuden ennennäkemätön kultakaivos.
Näin sanoo STT:lle Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen. Leinosen mukaan Suomessa aikuisista noin joka kolmas on ylipainoinen tai lihava. Myös lapsista ja nuorista hälyttävän suuri osa on ylipainoisia tai lihavia, hän toteaa.
Ratkaisuksi lihavuuteen on tarjottu viime vuosina lihavuuslääkkeitä. Leinonen on huolissaan lihavuuden hoidosta ja kasvavista lääkekorvauksista.
– Jos lihavuuslääkkeitä aletaan korvata ilman kokonaiskuvan luomista, niistä aiheutuu potentiaalisesti jopa miljardien eurojen vuosittaiset kulut, Leinonen sanoo.
Luku olisi mullistava, sillä Kela maksaa tätä nykyä lääkekorvauksia vuosittain kokonaisuudessaan noin 1,8 miljardia euroa. Leinonen kertoo, että useissa maissa lihavuuslääkkeitä ei aiota korvata tai niitä on jopa otettu pois korvattavuuden piiristä kustannusten räjähtämisen vuoksi.
Kuinka paljon lihavuuden hoito saa maksaa?
On ratkaisematon kysymys, kenen kustannettavaksi lihavuuden hoito kuuluu ja kuinka paljon se saa maksaa. Markkinoille on tulossa uusia, hintavia lihavuuslääkkeitä, joiden hinnat pysyvät korkeina vielä pitkään. Terveydenhuollon menoja ei myöskään haluta kasvattaa, mutta myös lihavuuden hoitamatta jättäminen on kallista.
Kelan mukaan markkinoilla on tällä hetkellä Mysimba- ja Saxenda-nimiset lääkkeet, jotka ovat Kela-korvattavia tietyin ehdoin, sekä joitakin muita lääkkeitä, joita ei korvata. Tällainen on muun muassa lihavuuslääke Wegovy, jota on tuotu Suomeen pieniä määriä rinnakkaistuontina muista maista. Rinnakkaistuonti tarkoittaa sitä, että yritys ostaa lääkevalmistetta toisesta maasta ja pakkaa lääkkeen uudelleen myyntiä varten.