Taloustilanteen kääntöpuoli: Suomalaiset hurahtaneet yllättävään juomaan

Vaikka taloudessa näkyy synkkiä lukuja, ei suomalaisten janoa hevillä sammuteta. Mikä yllättävintä, suomalaiset ovat viime vuosien aikana innostuneet kuohuviineistä, jotka helposti mielletään juhlakauden juomiksi. Altian viiniasiantuntija Mikael Karttusen mukaan kuohuviinit ovat olleet erityisen kovassa nosteessa viimeisen viiden vuoden aikana

– Se on itse asiassa ainoa kategoria, joka on koko ajan kasvanut. Kasvu on ollut parhaimmillaan kaksinumeroisissa prosenteissa ja minimissäänkin siellä 5 prosentin luokkaa. Vahvin ryntäys on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Se näkyy luvuissa.

Miksi talouden synkkinä aikoina sitten on lähdetty juomaan nimenomaan kuohuviiniä?

– Samppanjaa ja kuohuvaa on pidetty aiemmin vain juhlavina juomina. Sitten on huomattu, että täältähän saa laadukasta kuohuviiniä cavaa alle kympillä. Että meillähän on mahdollisuus ottaa juhlajuomaa vaikka joka päivä.

– Kun tulee taloudellisesti huonot ajat, ihmiset pyrkivät helposti hakemaan sitä, mistä löydetään jotain luksuksen ja juhlan tuntua, ilman että se maksaa paljon. Luulen, että se on yksi syy siihen, miksi kuohuviinin suosio kiihtyy entisestään. Osittain cava on yksi syyllinen tai ansiokas siihen, että saadaan juhla aikaiseksi hyvinkin edullisesti.

"Samppanjaindeksin perusteella Suomella menee yllättävän hyvin"

Talouspiireissä on jo jonkin aikaa seurattu niin sanottua samppajnaindeksiä: samppanjan myyntitilastojen perusteella pystytään ennustamaan, millaiseen suuntaan talous on kehittymässä. Mitä enemmän samppanjaa kuluu, sitä paremmin talous rullaa.

– Samppanjaindeksin perusteella Suomella menee yllättävän hyvin, Karttunen nauraa.

Samppanja onkin muiden kuohuviinien tapaan arkipäiväistynyt Suomessa, eikä sitä osteta enää pelkästään juhlatilanteisiin. Varsinaista samppanjaindeksiä kuitenkin vääristää esimerkiksi kevään juhlakausi, jolloin suomalaiset nostavat ahkerasti maljan jos toisenkin. Tällöin myyntitilastoissa nousevat korkealle erityisesti edullisemmat samppanjat. Mikael Karttusen mukaan näissä juomissa on sekä hyvät että huonot puolensa.

– On tavallaan samppanjaa kohtaan väärin tuoda markkinoille tuotteita, jotka käyttävät samppanjan prestige-arvoa, mutta eivät kuitenkaan tuotteena lunasta samppanjan lupausta. Mutta toisaalta: jos saat samppanjaa ja prestige-fiiliksen edullisesti, niin saatat helpommin haluta kokeilla myöhemmin parempia samppanjoita, jotka maksavat vähän enemmän. Niillä on oma paikkansa samppanjakategorian kehittämisessä Suomessa.

Kuohuviinin- ja samppanjanostajien välillä on kuitenkin olemassa Karttusen mukaan vielä tietynlainen kuilu.

– Joillekin ihmisille on varmasti täysin käsittämätöntä, että miten esimerkiksi Bollingerin perustuote maksaa 50 euroa. Miksi se voi maksaa niin paljon, jos sitä niin sanottua vastaavaa perustuotetta saa parilla kympillä? Tuotteen sisällössä on vaan niin valtava ero, Karttunen summaa.

Petra Kiiski/MTV3