Yhtenä Suomen rikoshistorian julmimpana murhana on pidetty kahdeksanvuotiaan Vilja Eerikan väkivaltaista kuolemaa äitienpäivänä vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön yksikönjohtajan mukaan tapauksen jälkeen lasten turvallisuuden edistämiseksi on tehty lukuisia muutoksia.
Tytön traagisesta kohtalosta julkaistaan perjantaina kirja Eerika (Deadline kustannus), jonka on kirjoittanut rikostoimittaja Vera Miettinen. Poikkeuksellisen tapauksen jälkeen lastensuojelulakiin haluttiin suuria muutoksia, jotta vastaavaa ei enää toistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vilja Eerikan tapauksessa yksi epäkohdista oli se, ettei tieto tytön tilanteesta kulkenut eri viranomaisten välillä riittävästi. Poliisi astui kuvaan vasta, kun tyttö oli kuollut. Virkarikossyytteissä oli lopulta yli 10 viranomaista.
Sosiaali- ja terveysministeriön lapset ja nuoret -yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että 8,5 vuodessa lastensuojelussa onkin tehty runsaasti muutoksia ja lisää on luvassa.
Cantell-Forsbomin mukaan yksi konkreettisista muutoksista on esimerkiksi se, että viranomaisten tiedonanto- ja ilmoitusvastuita on selkeytetty, kun ongelmia ilmenee.
– Enää ei siis ole epäselvyyttä siitä, mistä eri toimijat ovat vastuussa, hän sanoo.
Lue myös: Vilja Eerikan virkarikosjuttu: Näiden ilmoitusten hautominen toi tuomion
Ilmoitukset suoraan poliisille
Yksikönjohtajan mukaan tiedonsaannin jouhevuudessa on kuitenkin edelleen osittain parannettavaa. Tilannetta jarruttavat muun muassa tietosuojalainsäädännön tiukkuus ja sen tulkinta.
– Kaikki kriittinen tieto ei ole nähtävissä tai siirry eri viranomaisille automaattisesti. Sitä pitäisi vielä parantaa.
Nykyisin lasten parissa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan suoraan poliisille esimerkiksi lapsiin kohdistuvista väkivaltaepäilyistä. Cantell-Forsbomin mukaan moni työntekijä koki käytännön alkuun melko hankalaksi.
Työntekijät saattoivat pelätä, että luottamuksellinen suhde lastensuojelun asiakkaisiin vaarantuu.