Yhtenä Suomen rikoshistorian julmimpana murhana on pidetty kahdeksanvuotiaan Vilja Eerikan väkivaltaista kuolemaa äitienpäivänä vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön yksikönjohtajan mukaan tapauksen jälkeen lasten turvallisuuden edistämiseksi on tehty lukuisia muutoksia.
Tytön traagisesta kohtalosta julkaistaan perjantaina kirja Eerika (Deadline kustannus), jonka on kirjoittanut rikostoimittaja Vera Miettinen. Poikkeuksellisen tapauksen jälkeen lastensuojelulakiin haluttiin suuria muutoksia, jotta vastaavaa ei enää toistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vilja Eerikan tapauksessa yksi epäkohdista oli se, ettei tieto tytön tilanteesta kulkenut eri viranomaisten välillä riittävästi. Poliisi astui kuvaan vasta, kun tyttö oli kuollut. Virkarikossyytteissä oli lopulta yli 10 viranomaista.
Sosiaali- ja terveysministeriön lapset ja nuoret -yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että 8,5 vuodessa lastensuojelussa onkin tehty runsaasti muutoksia ja lisää on luvassa.
Cantell-Forsbomin mukaan yksi konkreettisista muutoksista on esimerkiksi se, että viranomaisten tiedonanto- ja ilmoitusvastuita on selkeytetty, kun ongelmia ilmenee.
– Enää ei siis ole epäselvyyttä siitä, mistä eri toimijat ovat vastuussa, hän sanoo.
Lue myös: Vilja Eerikan virkarikosjuttu: Näiden ilmoitusten hautominen toi tuomion
Ilmoitukset suoraan poliisille
Yksikönjohtajan mukaan tiedonsaannin jouhevuudessa on kuitenkin edelleen osittain parannettavaa. Tilannetta jarruttavat muun muassa tietosuojalainsäädännön tiukkuus ja sen tulkinta.
– Kaikki kriittinen tieto ei ole nähtävissä tai siirry eri viranomaisille automaattisesti. Sitä pitäisi vielä parantaa.
Nykyisin lasten parissa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan suoraan poliisille esimerkiksi lapsiin kohdistuvista väkivaltaepäilyistä. Cantell-Forsbomin mukaan moni työntekijä koki käytännön alkuun melko hankalaksi.
Työntekijät saattoivat pelätä, että luottamuksellinen suhde lastensuojelun asiakkaisiin vaarantuu.
– Aluksi tämä (ilmoitusvelvollisuus) ei siis lähtenyt ihan käytännön arkityössä toteutumaan. Mutta nyt väylä on suorempi. Enää ei ole mitenkään harkinnanvaraista, tehdäänkö rikosilmoitus. Väkivallanteot pitää tuoda viranomaisten tietoon.
Cantell-Forsbomin mukaan lastensuojelusta poliisin tietoon saatettavien vakavien väkivaltatapausten määrä ei ole lukumääräisesti suuri, mutta hän ei kommentoi lukemia tarkemmin.
Lue myös: Koko Suomi järkyttyi 8-vuotiaan Vilja Eerikan julmasta kohtalosta – video muutti rikosepäilyn murhaksi
Asiakasmäärät pienemmiksi
Konkreettisia muutoksia lasten turvallisuuden edistämiseksi on Cantell-Forsbomin mukaan luvassa jatkossakin. Lastensuojelun työntekijäkohtaisia asiakasmääriä pyritään saamaan lainsäädännön keinoin vähäisemmiksi, jotta kunkin lapsen tapaukseen pystyttäisiin keskittymään tarkasti.
Suomessa on tehty lakimuutosten lisäksi myös runsaasti erilaisia selvityksiä ja lisätty työntekijöiden koulutusta.
Yksikönjohtaja pitää valitettavan mahdollisena, että Vilja Eerikan tapaus voisi vielä toistua. Hänen mukaansa mihinkään yhteiskuntaan ei ole mahdollista rakentaa täysin aukotonta suojaverkkoa.
– Toivoisin voivani sanoa, että tämä (tapauksen toistuminen) olisi täysin mahdotonta. Jos vanhemmat eivät suojele lastaan ja halua ottaa vastaan tarvittavaa tukea, niin valitettavasti tämä voi olla mahdollista. Uskon kuitenkin vilpittömästi, että tästä on opittu ja viranomaiset osaavat herkemmin yhdistää erilaiset riskit ja puuttua niihin, Cantell-Forsbom sanoo.
– Haluan uskoa, ettei tällaista enää tapahdu.
Vilja Eerikan isä ja äitipuoli tuomittiin murhasta elinkautiseen vuonna 2013.
Katso MTV Uutiset Liven koko lähetys: Vilja Eerika murhattiin raa'asti vain 8-vuotiaana – uutuuskirjan tekijä kertoo, millainen tarina iloisen tytön taustalta paljastui
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.