Tällaiset ovat koronaviruksen tyypillisimmät jälkioireet – voi ilmetä myös keskushermoston oireita, autoimmuunisairauksia tai veritukoksia

34:52
Katso yllä oleva video: Tällaisia oireita koronapotilailla on ollut ennen sairaalahoitoa.

Koronavirus lisää sairauksia todennäköisesti myös pidemmällä ajalla, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.

Järvinen kertoi iltapäivällä HUSin koronainfossa, ettei toistaiseksi tutkimuksista vielä varmaksi tiedetä, millaisia oireita tai sairastuvuutta tauti voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan HUSissa on hoidettu viime yöhön mennessä 621 potilasta vuodeosastolla. Suurin määrä samaan aikaan potilaita oli huhtikuun puolivälissä.

Katso yllä oleva video: Tällaisia oireita koronapotilailla on ollut ennen sairaalahoitoa.

Taudista toipuminen voi viedä pitkään

Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan lieväoireiset, kotona taudin sairastavat toipuvat nopeasti, mutta sairaala- ja jopa tehohoitoon joutuvilla paraneminen voi viedä pitkään.

– He voivat saada keuhkoihin vaurion, josta toipuminen voi olla hidastakin. Voi olla, että kokonaan keuhkokudos ei tästä toivu.

Järvinen kertoo, että tavallisesta keuhkokuumeesta toipuminen voi kestää kuukaudenkin.

– Koronapotilailla toipuminen voi kestää selvästi pidempään.

Tällaiset ovat tyypillisimmät oireet paranemisvaiheessa

Järvisen mukaan koronaviruksen paranemisvaiheen oireista on kerätty tietoa HUSin potilailta. Hänen mukaansa taudista toipuvilla on vaikuttanut tulevan oireita uudelleen.

– Tyypillisimpiä oireita ovat uupuminen, totaalinen väsymys, joka näkyy unen tarpeen lisääntymisenä sekä fyysisen suorituskyvyn heikkenemisenä ja huimauksena.

Muita oireita Järvisen mukaan ovat olleet uudelleen tulevat lämpöpiikit sekä jatkuva yskä tai hajuaistin puuttuminen.

Järvinen kertoi myös, että tehohoitolääkärit ovat havainneet koronaviruspotilailla sekavuutta, joka on ollut normaaliin tehohoitoon liittyvää sekavuutta "hankalampaa".

– Joitakin tehohoitopotilaita on jouduttu palauttamaan tehohoitoon, koska he eivät ole vuodeosastolla pärjänneet.

Taudin jälkeen voi ilmetä myös keskushermoston oireita, autoimmuunisairauksia tai veritukoksia

Järvisen mukaan koronaviruksen sairastamisen jälkeen potilailla saattaa ilmetä myös muun muassa keskushermostoon liittyviä oireita, autoimmuunisairauksia sekä erilaisia verisuonitukoksia.

Järvinen kertoi, ettei toistaiseksi kuitenkaan ole "selkeää tietoa", aiheuttaako SARS-CoV-2 keskushermoston oireita, mutta se on mahdollista.

Autoimmuunisairauksista tyypillisin on Järvisen mukaan reuma, joka voi aktivoitua minkä tahansa infektion jälkeen. Myös aiemmin julkisuudessa esillä ollut ja lapsilla todettu Kawasakin oireyhtymän tyyppinen tauti kuuluu autoimmuunisairauksiin.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin jälkeen saattaa ilmetä verisuonitukoksia pitkänkin ajan kuluttua. Tästäkään ei ole Järvisen mukaan varmaa näyttöä.

– Tavallinen influenssa lisää aivo- ja sydänveritulppien riskiä jopa 6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. Koronavitusinfektio vaikuttaa tekevän ainakin akuuttivaiheessa voimakkaammat muutokset hyytymiseen kuin muut virusinfektiot, joten silloin voisi kuvitella, että olisi suurempi riski tällaisiin malleihin jopa pidemmän ajan, Järvinen kertoi.

Tämän vuoksi potilaille on annettu veren hyytymistä ehkäisevää lääkitystä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja