Vakoilua on tehty muinaisen Rooman ajoista asti ja tullaan tekemään aina. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen selvittää, millaista nykyajan yritysvakoilu on.
Poliittinen ja sotilaallinen vakoilu on yleensä valtioiden välistä. Taloudellisen ja tieteellisen vakoilun takana voi olla valtioita, mutta usein se tapahtuu yritysten välillä.
– Vakoilu on piiloon jäävää rikollisuutta, Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen toteaa.
Kun joku esimerkiksi ryöstää kultasepänliikkeen, se huomataan heti ja rosvoja ruvetaan jahtaamaan. Kukaan ei osaa aavistaa pahaa rauhassa kadulla kävelevästä henkilöstä, jolla on taskussaan monen miljoonan arvoista tietoa sisältävä muistitikku.
Koska Suomi on pieni maa, ajatellaan helposti, ettei täällä tapahdu vakoilutoimintaa. Mutta kyllä suurlähetystöissä jää joku silloin tällöin kiinni valtioiden välisestä vakoilusta.
– Diplomaatti palautetaan yleensä kaikessa hiljaisuudessa kotimaahansa, Vesterinen kertoo.
Suomalaiset sinisilmäisiä
Globalisaation myötä myös suomalaiset yritykset osallistuvat kansainvälisille messuille ja matkustavat ympäri maailmaa työtehtävissä. Suomalaiset eivät ole kuitenkaan vielä oppineet, että ulkomaalaiset voivat olla kiinnostuneita heidän firmastaan ja että yrityksen tiedot tulisi suojata.
– Eräs asiantuntija oli ollut messuilla. Hän kertoi, että lentokentällä suomalaiset puhuivat innokkaasti puhelimessa, mitä kontakteja he olivat onnistuneet luomaan, Vesterinen sanoo.
Usein ajatellaan, että suomen kieli on niin erikoinen, että sillä voi rauhassa puhua salaisuuksia. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua sen varaan.
Suomalaisen yrityksen nettisivuilla saatetaan kertoa hyvin tarkkaan, mitä yrityksessä kehitellään parhaillaan. Kilpailijan on helppo ryöstää tietoa sieltä. Ei pidä vähätellä tiedon arvokkuutta. Jos ei pidä varaansa, kilpailija käärii voitot toisen tekemästä työstä.
