Suomessa pakastetaan munasoluja myöhempää käyttöä varten vain harvoin. Selvitimme, mistä toimenpiteessä on kyse.
Korona-ajan vauvabuumi jäi lyhyeksi, eikä synnytystalkoisiin patistaminen ole ottanut tuulta alleen. Lapsia syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän, ja lasku jatkui myös alkuvuonna 2023. Samalla lastenhankintaa lykätään niin, että viime vuonna ensisynnyttäjien ikä oli jo keskimäärin 30,1 vuotta.
Syitä lykkäämiselle voi olla lapsettomuusklinikka Felicitas Mehiläisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Liisa Häkkisen mukaan esimerkiksi epävarma työtilanne tai sopivan kumppanin puute, mutta naisten ja muiden synnyttävien harmiksi biologinen kello ei näitä syitä ymmärrä. Suomessa on noin kymmenen vuoden ajan voinut ostaa lastenhankinnalle hieman lisäaikaa munasolujen ennakoivalla pakastamisella, mutta toistaiseksi hoidon suosio on ollut vielä varsin vähäistä.
Mistä tässä tuhansia euroja maksavassa toimenpiteessä on kyse? Selvitimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Lue myös: Jasmine, 35, osti lisäaikaa lastenhankintaan – näin toimii munasolujen pakastaminen
1. Mikä on yleisin syy munasolujen pakastamiselle?
Munasolujen pakastamisella halutaan parantaa raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia myöhemmässä vaiheessa elämää. Syitä munasolujen pakastamiseen on useita, mutta yleisimpiä syitä ovat esimerkiksi koulunkäynnin ja työuran jatkaminen tai sopivan kumppanin puute. Häkkinen kertoo, että hänen vastaanotollaan näkyy nykyisin myös yleinen epävarmuus maailmantilanteesta syynä lykätä perheen perustamista.
– Joillakin geopoliittinen tilanne ja ympäristöuhat aiheuttavat sellaista stressiä, ettei vielä uskalla ajatella perheen perustamista, Häkkinen kertoo.
Osa munasolujen pakastamisesta tehdään myös lääketieteellisistä syistä esimerkiksi ennen sytostaattihoitojen aloittamista syöpäpotilailla.
2. Kuinka yleistä munasolujen ennakoiva pakastaminen on Suomessa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pitänyt munasolujen pakastamisen hoitokerroista rekisteriä vuodesta 2018 lähtien. Sen mukaan munasoluja on pakastettu ennakoivasti Suomessa vuosittain noin 90–170 kertaa. Useimmiten hoitokertoja joudutaan tekemään pari tai muutama riittävän munasolujen määrän saamiseksi, minkä perusteella voidaan arvioida, että vuosittain kymmenet henkilöt pakastavat Suomessa munasolujaan tulevaisuutta varten.
Lue myös: Raskaaksi tuleminen vaikeutuu vanhetessa, mutta sama koskee hedelmöityshoitoja – lapettomat pakastavat jo munasolujaan: Tämä on kriittinen ikä
3. Milloin viimeistään munasolut on pakastettava?
Optimaalinen ikä munasolujen pakastukselle on 23–30 vuotta, kun nainen tai muu synnyttävä henkilö on yleensä hedelmällisimmillään. Yleisesti suositellaan, että munasolut pakastettaisiin viimeistään 35 vuoden ikään mennessä.
– 37 ikävuoden jälkeen hedelmällisyyden lasku on dramaattista. Pakastamista ei suositella sen jälkeen muuten kuin erityisen pätevistä syistä, koska silloin munasoluja tulisi saada pakastettua todella paljon, jotta lapsen saamiseen olisi hoitojen avulla todellinen optio, Häkkinen kertoo.
Lue myös: Katrin, 45, perhe käytti hedelmöityshoitoihin seitsemässä vuodessa pienen omakotitalon verran rahaa
4. Kuinka kauan pakastetut munasolut säilyvät?
Munasolut säilyvät pakastettuna nykytiedon mukaan jopa vuosikymmeniä, mutta raskausaika on riskialttiimpaa äidille vanhemmalla iällä. Vakavan raskaudenaikaisen sairastuvuuden riski oli 45–54-vuotiailla synnyttäjillä moninkertainen verrattuna 25–29-vuotiaisiin synnyttäjiin. Iäkkäimmillä synnyttäjillä on suurentunut riski muun muassa raskausmyrkytykseen, laskimotukokseen, raskausdiabetekseen tai synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon.
Itse munasolu ei kuitenkaan kärsi pakastusajan pitkittyessä. Häkkisen mukaan munasoluja voidaan siis pakastaa niin kauan, kun on tarve. Hänen mukaansa jopa yli 20 vuotta vanhoista alkioista on saatu terveitä lapsia.
5. Miten munasolujen pakastus käytännössä etenee?
Munasarjojen toiminta ja reservi tarkistetaan alkuun lääkärin vastaanotolla. Mikäli toiminta on riittävän hyvällä tasolla, voidaan henkilölle aloittaa noin kahden viikon kestoinen hormonipistoshoito. Hoidolla stimuloidaan munasarjoja tuottamaan useampia munasoluja kerrallaan. Munasolut kerätään lopulta noin 36 tuntia viimeisen hormonipistoksen jälkeen punktiolla, jossa munasolut imetään munarakkuloista pienellä neulalla. Munasolut sitten putsataan ja pakastetaan niin kutsutulla vitrifikaatio-menetelmällä nestemäiseen typpeen.
Lue myös: Pariskunta sai kaksoset 30 vuotta aiemmin pakastetuista alkioista
6. Montako toimenpidettä yleensä vaaditaan?
Munasoluja kerätään talteen yleensä 15–20, jotta onnistuneeseen raskauteen olisi hyvät mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa usein 2–3 keräystä.
7. Paljonko munasolujen pakastus maksaa?
Pakastukseen liittyvät lääkärikäynnit ja hormonilääkitys maksavat tuhansia euroja ja munasolujen säilytys vuosittain muutamia satoja euroja klinikan mukaan. Kokonaiskustannukset riippuvat eniten siitä, montako keräyskertaa tarvitaan, mutta Häkkisen mukaan munasolujen pakastamiseen on hyvä varata kymmenisen tuhatta euroa.
– Vähemmällä voi selvitä, mutta se voi maksaa myös enemmän, Häkkinen kertoo.
Esimerkiksi Mehiläisellä munasolujen pakastaminen maksaa reilut 3 600 euroa sisältäen hoidon suunnittelun, ultraäänitutkimuksia, punktion sekä 1–5 munasolun pakastamisen. Ovumialla noin 2 200 euron hoito sisältää munasolujen keräyksen, pakastuksen ja yhden vuoden säilytyksen, mutta ei esimerkiksi ultraäänitutkimuksia. Dextralla munasolunpakastushoito maksaa reilut 1 900 euroa ja sisältää lääkärikäyntejä, ultraäänitutkimuksia ja punktion, mutta ei esimerkiksi pakastusmaksua. Tarjonta ja hinnoittelu vaihtelee siis suuresti.
8. Miten pakastetut munasolut saa käyttöön?
Munasolut sulatetaan ja hedelmöitetään joko puolison siittiöillä tai luovutetulla spermalla. Mikäli munasolu hedelmöittyy onnistuneesti, alkion siirto tehdään tavallisen hormonikierron mukaisesti.
Lue myös: Anniina Valtonen kertoo podcastissa lapsettomuus- ja hormonihoitojen rankkuudesta: "Henkisesti ja fyysisesti ihan yhtä helvettiä"
Muut lähteet: Duodecim, Terveyskirjasto ja Lääkärilehti.