Jasmine, 35, osti lisäaikaa lastenhankintaan – näin toimii munasolujen pakastaminen

Lisäaikaa lapsihaaveelle 5:38
Katso videolta: Lisäaikaa lapsihaaveelle

Jasmine Enberg osti lisäaikaa lastenhankintaan. Munasolujen pakastaminen on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä.

Jasmine kertoo ratkaisustaan illan Asian ytimessä -ohjelmassa tänään keskiviikkona 20.12. kello 21 alkaen.

Kaliforniassa asuva suomalainen Jasmine Enberg, 35, vietti kesälomansa tänä vuonna poikkeuksellisesti Suomessa hormonipistosten keskellä ennen munasolujensa pakastamista tulevaisuutta varten. 

Idea oli kytenyt Enbergillä jo vuosien ajan, ja nyt kesällä hetki tuntui niin oikealta kuin voi. 

– Olin odottanut hyvää hetkeä, mutta tajusin, että sitä hyvää hetkeä ei varmaan koskaan tule vastaan, Enberg kertoo.

Munasolujen pakastamista edeltää noin kahden viikon kestoinen hormonipistoshoito yhdessä muiden lääkäri- ja psykologivastaanottojen kanssa. Pieniä sivuoireita lukuun ottamatta prosessi sujui Enbergin mukaan varsin helposti.

– Kävin verikokeissa ja hain lääkkeet, ja sitten kahden viikon pistoshoitojen jälkeen oli keräyspäivä, mitä seurasi noin päivä tai kaksi toipumisaikaa, Enberg kertoo. 

Enberg myös tiesi, mitä oli odotettavissa, sillä useat hänen ystävistään olivat jo tehneet saman varotoimenpiteen Yhdysvalloissa, vaikka Suomessa munasolujen pakastaminen on yhä melko vähäistä. 

Munasoluja pakastavat Suomessa yhä harvat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pitänyt munasolujen pakastamisen hoitokerroista rekisteriä vuodesta 2018 lähtien. Sen mukaan munasoluja on pakastettu ennakoivasti Suomessa vuosittain noin 90–170 kertaa. 

Useimmiten hoitokertoja joudutaan tekemään pari tai muutama riittävän munasolujen määrän saamiseksi, minkä perusteella voidaan arvioida, että vuosittain kymmenet henkilöt pakastavat Suomessa munasolujaan tulevaisuutta varten. 

Enberg kertoo myös yllättyneensä siitä, kuinka vähän Suomessa puhutaan aiheesta, kun Yhdysvalloissa toimenpide on lähipiirissä varsin normaali. Suurin osa hänen ystävistään on pakastanut munasolujaan joko kumppanin puuttuessa tai alkioita kumppanin kanssa.

– Yhdysvalloissa se on todella normaali puheenaihe ainakin omassa ystäväpiirissäni sekä töissä. Kerroin pomolleni ja kollegoillenikin, että olen tulossa Suomeen kesällä pakastamaan munasoluja, Enberg kertoo. 

Vaikka keskustelukulttuuri Enbergin nykyisessä kotimaassa onkin avoimempaa perheenperustamisen eri keinojen suhteen, hän näkee Yhdysvalloissa monia kehityskohtia terveydenhuollossa ja hoitojen kustannuksissa yleisemmin. 

– Vaikka siitä puhutaan tosi avoimesti, ei kaikilla sielläkään ole mahdollisuutta käydä tätä prosessia läpi. On sielläkin paljon työtä tehtävänä, jotta kaikilla naisilla olisi tähän yhtäläinen mahdollisuus, Enberg huomauttaa. 

Kustannukset tuhansia euroja

Yhdysvalloissa etenkin isot teknologiayritykset ovat tarjonneet ennakoivaa munasolujen pakastusta myös työsuhde-etuna. 

Enberg tunnistaa ilmiön, mutta joutui itse kustantamaan hoitonsa, minkä vuoksi hoito tuntui kannattavammalta tehdä Suomessa. Lääkärikäyntien, lääkkeiden ja pakastamisen kokonaiskustannukseksi tuli täällä noin 5 000 euroa.

– Ei 5 000 euroa ole tietenkään halpa, mutta koin tosi tärkeäksi investoida tulevaisuuteeni, Enberg kertoo. 

Analyytikkona ja toimittajana työskentelevä Enberg ei vielä tiedä, milloin hän perheen haluaisi perustaa, mutta lapsi on selkeä haave tulevaisuudessa.

– Ei tämäkään ole satavarmasti toimiva keino, mutta olen nyt tehnyt kaiken mahdollisen voidakseni saada lapsen sitten, kun aika tulee, Enberg sanoo. 

Lisää aiheesta Asian ytimessä -ohjelmassa tänään kello 21 MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa, jossa katsottavissa aiheesta myös Asian ytimessä -minidokkari.

 

Lue myös:

    Uusimmat