Jo ruoasta saadaan riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravintolisiä ostavat erityisesti naiset, ikäihmiset ja korkeasti koulutetut.
Ravintolisien käyttö on ollut Suomessa jo pitkään yleistä. Vuonna 2017 niitä käytti 64 prosenttia 18–74-vuotiaista naisista ja 52 prosenttia miehistä. Luvut ovat tuskin ainakaan laskeneet. Taannoiset määrät selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksesta.
Ravintolisien pysyvän tai jopa kasvavan suosion taustalla on merkittävissä määrin niiden aktiivinen markkinointi, kertoo THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen.
Kaartisen mukaan ravintolisiä käyttävät erityisesti vanhukset sekä korkeasti koulutetut henkilöt.
– Arvelen tämän johtuvan siitä, että näissä ryhmissä on vahvasti terveystietoisia henkilöitä. Monilla on myös hyvät taloudelliset edellytykset ravintolisien hankkimiseen. Omasta ja läheisten terveydestä pyritään pitämään huolta.
Kolmen vuoden takaisen FinRavinto-tutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista käyttää ravintolisiä turhaan. Terveyden edistämismielessä ravintolisiä käyttävien henkilöiden ravintoaineiden saanti on pääasiassa turvattua. Jo ruoasta saadaan riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita.
Lue myös: Ryhdyitkö tankkaamaan vitamiineja koronan pelossa? Ota nämä asiat huomioon
Kaartisen mukaan ravintolisiä suositellaan vain tietyille väestöryhmille: D-vitamiinilisää lapsille, nuorille ja ikääntyville; tilannekohtaisesti esimerkiksi folaattia hedelmällisessä iässä oleville sekä B12-vitamiinia ja kalsiumia vegaaneille.
