Synkkiä lukuja: Norjan hiihdon taustalta paljastui valtava ongelma 

Luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin norjalaisen psykologin Ingvild Pettersenin yhdessä Finn Skårderudin vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa. Tuolloin 18,7 nuorista norjalaisista hiihtäjänaisista kertoi vääristyneestä suhteestaan ruokaan. Pettersenin mukaan tutkimuksen tuloksiin ei ole reagoitu.

– On hankala sanoa, onko tämä trendi yleistynyt urheilussa viime vuosina, koska tutkimusten välillä on suuria eroja käytetyissä termeissä, otannassa ja metodeissa, Pettersen sanoo Dagbladetille.

– En usko, että meidän tutkimuksemme johti erityiseen muutokseen. Yleisesti ottaen, tämän asian korjaamiseksi on tehty liian vähän.

Pettersenin mielestä tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä valoistalta. Ongelman selvittämiseksi ei tehdä riittävästi töitä.

– Ei ole mitään selvää merkkiä siitä, että huipputasolla otettaisiin tämä ongelma vakavasti. Riittäviä ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimia ei ole tehty, vaikka vuosien ajan on ollut merkkejä ja tietoa siitä, että nuoret urheilijat voivat kärsiä merkittävistä terveysongelmista.

Norjan maastohiihtojoukkueen johtaja Espen Bjervig tunnustaa ongelman. Bjervigin mukaan töitä tehdään muun muassa valmentajien kouluttamisessa, mutta selvästikään ei vielä tarpeeksi.

– Niin kauan kuin näitä tapauksia on, emme ole tehneet tarpeeksi. Meidän täytyy varmistaa, että aikuisilla on riittävästi tietoa lasten ja nuorten harjoittelusta.

Maastohiihtomaajoukkueen lääkäri Öystein Andersen pitää Dagbladetin tutkimuksessa selvinneitä lukuja liian suurina. Myös Andersen peräänkuuluttaa oikeita keinoja puuttua tilanteeseen.

– Vääristynyt syömiskäyttäytyminen voi johtua esimerkiksi kehonosista, joihin ei olla tyytyväisiä. Tiedämme, että nuorilla voi maastohiihdossa, jossa keho on työkalu, olla tällaisia ajatuksia, ja he vertaavat itseään menestyjiin. Pitää ratkaista, miten asiat selvitetään, Andersen sanoo.

– Paljon riippuu käytössämme olevista keinoista, joilla voimme ratkaista ongelmia. Koulutus on tärkeää ja se, että uskallamme käyttää olemassa olevia työkaluja ja uskallamme kohdata nuorten kysymykset.