Veljen perhe ottaa kesämökistä kaiken ilon irti, mutta ei pane tikkua ristiin, kun mökkiä pitäisi kunnostaa tai panna talviteloille. Vuosien aikana kytevä kauna kärjistyy, ja lopulta mökin yhdessä omistavat sisarukset eivät ole puheväleissä.
Kärjistyneiden mökkiriitojen taustalla on usein sama syy: yhteisomistajat eivät ole sopineet kirjallisesti pelisäännöistä, sanoo asianajaja Jussi Laaka.
– Kun yhteisomistussuhde alkaa, mökin omistajien pitäisi sopia käyttövuoroista sekä kustannusten ja vastuiden jaosta. Jos mökki on saaristossa ja sinne liikutaan yhteisomistuksessa olevalla veneellä, myös sen käytöstä ja kustannuksista kannattaa sopia, Laaka sanoo.
Mökki on omistettu omalla sisarusporukalla jo pari vuosikymmentä eikä ongelmia ole ollut. Tarvitaanko kirjallista sopimusta ollenkaan? Tarvitaan, painottaa Laaka.
Hänen mukaansa mökkiriitoihin liittyvien yhteydenottojen määrä alkoi kasvaa koronaepidemian aikana.
Suurin osa kysymyksistä liittyi mökkeihin, jotka olivat olleet suvussa pitkään.
– Yhdessä tapauksessa mökin kulunjako oli ollut sopimatta yli 20 vuoden ajan ja kysymys koski sitä, kuka niistä vastaa. Tähän oli sinänsä helppo vastata, että saatavat vanhenevat 10 vuodessa.
Lue myös: Maanmittauslaitos: Kiinteistökauppojen määrät laskeneet selvästi viime vuoteen verrattuna
Kirjallinen sopimus on juridisesti sitova. Sen sanktiona voi käyttää sopimussakkoa, mutta usein pelkkä sopimuksen olemassaolo vähentää riitoja, sanoo Laaka.
Vastuunjaon lisäksi sopimukseen voi kirjata, miten yhteisomistuksesta voi halutessaan irrottautua. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimista siitä, pitääkö omaa osuuttaan tarjota lunastettavaksi muille yhteisomistajille ja miten hinta määräytyy.
Näistä asioista mökkiriidat syntyvät
Tyypillisimpiä mökkiriitojen aiheita ovat mökin kulut ja se, miten ne on jaettava omistajien kesken, sanoo asianajaja ja laamanni .
