Veljen perhe ottaa kesämökistä kaiken ilon irti, mutta ei pane tikkua ristiin, kun mökkiä pitäisi kunnostaa tai panna talviteloille. Vuosien aikana kytevä kauna kärjistyy, ja lopulta mökin yhdessä omistavat sisarukset eivät ole puheväleissä.
Kärjistyneiden mökkiriitojen taustalla on usein sama syy: yhteisomistajat eivät ole sopineet kirjallisesti pelisäännöistä, sanoo asianajaja Jussi Laaka.
– Kun yhteisomistussuhde alkaa, mökin omistajien pitäisi sopia käyttövuoroista sekä kustannusten ja vastuiden jaosta. Jos mökki on saaristossa ja sinne liikutaan yhteisomistuksessa olevalla veneellä, myös sen käytöstä ja kustannuksista kannattaa sopia, Laaka sanoo.
Mökki on omistettu omalla sisarusporukalla jo pari vuosikymmentä eikä ongelmia ole ollut. Tarvitaanko kirjallista sopimusta ollenkaan? Tarvitaan, painottaa Laaka.
Hänen mukaansa mökkiriitoihin liittyvien yhteydenottojen määrä alkoi kasvaa koronaepidemian aikana.
Suurin osa kysymyksistä liittyi mökkeihin, jotka olivat olleet suvussa pitkään.
– Yhdessä tapauksessa mökin kulunjako oli ollut sopimatta yli 20 vuoden ajan ja kysymys koski sitä, kuka niistä vastaa. Tähän oli sinänsä helppo vastata, että saatavat vanhenevat 10 vuodessa.
Lue myös: Maanmittauslaitos: Kiinteistökauppojen määrät laskeneet selvästi viime vuoteen verrattuna
Kirjallinen sopimus on juridisesti sitova. Sen sanktiona voi käyttää sopimussakkoa, mutta usein pelkkä sopimuksen olemassaolo vähentää riitoja, sanoo Laaka.
Vastuunjaon lisäksi sopimukseen voi kirjata, miten yhteisomistuksesta voi halutessaan irrottautua. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimista siitä, pitääkö omaa osuuttaan tarjota lunastettavaksi muille yhteisomistajille ja miten hinta määräytyy.
Näistä asioista mökkiriidat syntyvät
Tyypillisimpiä mökkiriitojen aiheita ovat mökin kulut ja se, miten ne on jaettava omistajien kesken, sanoo asianajaja ja laamanni Harri Kontturi.
– Silloin lasketaan helposti mökkipäiviä yhteisomistajien kesken ja pyritään erottelemaan oma kulutus ja kustantamaan vain sen verran. Riitoja syntyy myös korjaustarpeista ja siitä, varustetaanko mökki paljulla ja ilmalämpöpumpulla vai ei, hän sanoo.
– Jos asioita ei ole hoidettu etukäteen kirjallisella sopimuksella hyvin, yhteisomistuksessa oleva perintömökki on sotatanner. Jos lasten kesken ei tule riitoja, heidän puolisoidensa höystämänä kyllä tulee – tai silloin, kun joku kuolee ja tämän perilliset ovat yhteisomistuksessa mukana.
Vanhemmat voivat kuitenkin ehkäistä perillistensä mökkiriitoja etukäteen. Yksi keino on lahjoittaa mökki lapsille ja sitouttaa heidät lahjakirjassa yhteisiin pelisääntöihin.
– Lahjan saajat tiedostavat ehdot ja voivat vaikuttaa niihin. Sopimus sitoo sekä allekirjoittajat että heidän perillisensä, Kontturi sanoo.
Millaisia nämä yhteiset pelisäännöt sitten ovat? Tarvittaessa hyvinkin laajat, painottaa Kontturi.
– Pisimmät lahjakirjat, joita olen tehnyt, ovat olleet yli 30-sivuisia. Niissä lähdetään liikkeelle riidanratkaisumenetelmistä. Jos vaikkapa katon uusimisesta tulee kiistaa, lahjakirjaan voi merkitä, että asian ratkaisee tarvittaessa kunnan rakennustarkastaja.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:59
Lue myös: "Kipukynnys ylittynyt" – polttoaineen kallistuminen on vähentänyt kesälomamatkoja
Toinen keino vähentää perillistensä mökkiriitoja on huomioida kesämökin aiheuttamat kulut testamentissa.
– Vanhemmat tiedostavat, että lapsilla on usein omaa velkaa ja talous pyöritettävänä. Jos perintörahat jo jaettu ja tuhlattu Porscheen tai lomaosakkeeseen, vuosittain tulevat mökin sähkölaskut voivat kirpaista.
Jos käytössä on talletuksia tai osakkeita, testamentissa voi määrätä tietyn summan kesämökin ylläpitoon erilliselle tilille talletettavaksi. Näin perillisillä on valmis puskuri tulevia kuluja varten.
Sopiminen ja sitouttaminen ovat ainoat keinot, joilla mökkiriidoilta voi välttyä ennakkoon. Ennakointi kannattaa, sillä Kontturi on nähnyt urallaan tilanteita, joissa kiistat tuhoavat sukulaisten välit kokonaan.
– Pahimmissa tapauksissa ei tule joulukorttia jouluna eikä käydä sisarten lasten rippijuhlissa tai muisteta ylioppilasjuhlissa. Samalla lapsuuden ihana mökki uimarantoineen tai seikkailumajoineen ränsistyy kenenkään hoitamatta pystyyn.
Pahin vaihtoehto on kallis oikeusprosessi
Kun jaksaminen loppuu, yhteisomistuksen voi purkaa. Kiista voi syntyä tilanteessa, jossa osa omistajista haluaisi myydä osuutensa, mutta yksi vastustaa myyntiä.
Jos omistajat eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen, yksikin yhteisomistajista voi tehdä oikeudelle hakemuksen yhteisomistuksen päättämisestä. Tämän jälkeen oikeus määrää lakimiehen uskotuksi mieheksi etsimään tilanteeseen ratkaisua.
– Sovintoneuvotteluihin kannattaa panostaa mahdollisimman paljon. Uskotun miehen palkkio peritään yhdessä omistetun kesämökin hinnasta. Yhteisomistuksen purkuun ei ole hyvää tai edullista menettelytapaa, sanoo Jussi Laaka.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:27
Kariutuneet sovintoneuvottelut johtavat pitkään ja kalliiseen prosessiin, sillä kesämökit ovat kiinteää omaisuutta.
Tämä tarkoittaa, että uskotulla miehellä ei ole itsenäistä toimivaltaa myydä sitä, vaan hänen tulee hakea lupa oikeudelta. Kun lupa heltiää, myynnin hoitaa kiinteistönvälittäjä, jonka palkkio peritään myös mökin hinnasta.
– Kaikki olisi vältettävissä, jos osapuolet suostuisivat sopimaan asioista. Tuntuu turhalta, jos tilanteeseen sekoittuu vuosien takaisia vanhoja kaunoja, joiden takia yhteisymmärrykseen ei päästä, Laaka sanoo.