Asuntomurrot ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi koronapandemian aikana. Vuonna 2018 asuntomurtoja tapahtui noin 2 250, mutta viime vuonna enää noin 1 500, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen.
– Asuntomurroissa merkittävä osa tekijöistä on ulkomaalaisia ammattirikollisia. Kun rajat olivat suljettuna, nämä tekijät osin loistivat poissaolollaan. Nyt kun rajat ovat auenneet ja ihmiset liikkuvat entiseen malliin, myös asuntomurtoja on todennäköisesti tiedossa enemmän tulevalle kesälle ja syksylle, eli tarkkana pitää olla, Pöyhönen varoittaa.
Vapaa-ajan asuntoja koskevien murtojen määrissä sen sijaan ei ole tapahtunut samanlaista laskua. Tätä selittää Pöyhösen mukaan erilainen tekijäprofiili. Mökkimurtojen tekijät ovat useimmiten paikallisia, pääosin Suomen kansalaisia, eikä anastettu omaisuus ole yleensä yhtä arvokasta kuin asuntomurroissa.
Mökkimurtoja tehdään vuosittain noin 1 100–1 300. Viime vuonna murtoja oli hieman tavanomaista vähemmän.
Asuntomurtoja tapahtuu eniten suurissa kaupungeissa, ja ne kohdistuvat useimmiten uudempiin omakotitaloalueisiin. Mökkimurrot taas painottuvat alueille, joilla mökkejä on määrällisesti eniten – ja usein useampaan mökkiin samalla kertaa.
Asunto- ja mökkimurrot eroavat usein toisistaan myös anastettujen tavaroiden osalta. Asuntomurroissa viedään useimmiten koruja, rahaa ja pieniä arvotavaroita, jotka ovat helposti kuljetettavissa ulkomaille. Varkaat liikkuvat usein jalkaisin.
Vapaa-ajan asuntoihin sen sijaan mennään useammin autolla, ja niistä viedään esimerkiksi perämoottoreita, moottorisahoja tai raivaussahoja.
– Jos mökiltä ollaan pidempiä aikoja poissa, on erityisen tärkeää huolehtia, ettei sinne jää arvotavaraa. Mökin tulisi näyttää siltä, että siellä ei ole mitään anastettavaa.