Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Kun Suomi vanhenee, tärkeintä ei olekaan palvelutalo vaan koulu

Julkaistu 23.04.2021 13:11

MTV UUTISET

Hallituksen piirissä on taitettu jo pitkään peistä työmarkkinoiden toiminnasta ja tulevan talouskasvun eväistä sekä tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvattamisesta. Niitä kaikkia tarvitaan väestöltään ikääntyvässä Suomessa, kirjoittaa Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kolumnissaan.

Perinteisen omakuvamme mukaan Suomi on korkeasti koulutettu maa, jossa on paljon korkeakouluja ja yliopistoja, ja jonka oppimistulokset ovat huippuluokkaa jo peruskoulussa. 

Todellisuutemme on kuitenkin rosoisempi ja moniulotteisempi.

Kuva onkin vino

Maamme on yhä kansainvälisesti vertaillen varsin korkeasti koulutettu. Koulutustasomme nousu on kuitenkin pysähtynyt. 

Nuoremmat ikäluokat olivat meillä 1970-luvun lopulla syntyneisiin saakka keskimäärin koulutetumpia kuin edeltäjänsä. Vähemmän koulutettujen ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen piti kuitenkin perinteisiä koulutustasomittareitamme hyvässä vireessä vielä pitkään siinäkin vaiheessa, kun nuorempien ikäluokkien koulutustason nousu oli tosiasiallisesti jo pysähtynyt.

Suomessa on myös paljon yliopistoja ja korkeakouluja, ja monet niistä sijaitsevat maakunnissa. 

Äkkiä katsottuna voi näyttää siltä, että korkeakoulujen keskinäinen kisa opiskelijoista kiristyy nuorten ikäluokkien pienentyessä ja että korkeakouluverkkoa voisi siksi jopa harventaa tarvittaessa. 

Yhden yliopiston kilpailija ei kuitenkaan ole enää vain jokin toinen yliopisto. Kilpailija on yhä useammin myös se, kiinnostaako kouluttautuminen oman alueen nuoria enää ylipäätänsä.

Myös peruskoulumme oppimistulokset ovat kansainvälisesti verrattuna hyviä. Keskimääräinen luku peittää kuitenkin alleen oppimiserojen kasvun ja etenkin sen, että peruskoulun kesken jättäneiden määrä on kasvanut paikoin hälyttävälläkin tavalla. 

Lisäksi Suomi on aivan erityisen huono maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edistämisessä ja siihen liittyvien hyvien tulosten saavuttamisessa. 

Tämä on erittäin huono uutinen maassa, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä kasvaa nopeasti etenkin suurissa kaupungeissa, ja jonka väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa.

Tavoitteet korkealle

Toivon, että Suomi pystyy lisäämään tutkimus- ja kehitysmenojensa määrää ja että hallitus onnistuu myös työmarkkinoiden toimivuuden parantamisessa. Suotuisan sadon korjaamiseen tarvitaan kuitenkin myös nuorten ihmisten koulutustason nousuun kääntämistä. 

Jo päätetty oppivelvollisuuden pidentäminen on vasta alkutahti sitä kohti kuljettaessa. 

Myös peruskoulun kesken jättävien määrää pitää vähentää ja toisen asteen koulutukseen hakeutumista lisätä. Keskimääräiset oppimistulokset tulee saada nousuun myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. 

Vain niin päästään siihen, että korkeakouluun hakeutuminen ja opintojen loppuun saattaminen kiinnostavat riittävän monia myös tulevaisuudessa. 

Jos onnistumme tässä kaikessa, inhimillisen pääomamme määrä pysyy asiallisessa kuosissa myös tulevina vuosina. Sen myötä myös kasvukykymme ja tuottavuuskehityksemme urasta voi tulla jälleen suotuisa.

Katse tiukasti pallossa

Kasvukyvyn ja tuottavuuskehityksen suotuisa ura on tärkeä kaikenikäisten kannalta, sillä talouden ja tuottavuuden kasvu lisäävät nuorempien ikäpolvien tuloja. Samalla se keventää sitä rasitusta, joka heille aiheutuu väestön ikääntymisestä ja sen kustannuksista. 

Katse on pidettävä tiukasti pallossa. Ja myönnettävä se, että kykymme pitää huolta vanhojen ihmisten hoivasta ja toimeentulosta lepää suurelta osin sen varassa, että pidämme koulutuksen ja osaamisen kulmakivet kunnossa sekä nyt että kaukaisemmassa tulevaisuudessa.

Lisää aiheesta:

Matti Vanhasen kolumni: Suomen on uudistuttava, jotta pääsemme muiden Pohjoismaiden vauhtiin – osaavaa työvoimaa tarvitaan lisääSuvi-Anne Siimeksen kolumni: Väestön ikääntyminen – ilmiö, jonka otteesta on vaikea, jollei mahdoton, irtautuaKommentti: Syntyvyys romahti ja Suomi on näivettymisen tiellä – nyt tarvitaan hyvinvointivaltion puolustusselonteko!Petteri Orpo nettikolumnissaan: Äänestäjille myydään lupauksia, joiden rahoitusta ei vaivauduta miettimään – Suomi ei tarvitse eläkepopulismiaKommentti: Se siitä ylpeydenaiheesta – numerot paljastavat raa’an totuuden Suomen koulujärjestelmästäVille Niinistön nettikolumni: Koulutuksen tasa-arvo on Suomen tie – ja lupaus nuorten tulevaisuudelle
Suvi-Anne SiimesYhteiskuntaMarinin hallitusIkääntyminenKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Suvi-Anne Siimes
  • 29.01.202112:15
    Kolumni

    Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Vierellä kulkeva aikuinen on tärkeä myös työikäisen elämässä

  • 05.10.202011:58
    Kolumni

    Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Yhteiskunnan suuria haasteita ei koskaan ratkota "puhtaalta pöydältä"

  • 24.04.202013:55
    Koronavirus

    Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Kriisiaika koettelee toivoa ja luottamusta, mutta molempia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

  • 31.01.202014:43
    Kolumni

    Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Väestön ikääntyminen – ilmiö, jonka otteesta on vaikea, jollei mahdoton, irtautua