Supertähtien ylistämä Aleksander Barkov vihdoin kärkisuosikki NHL-palkinnon voittajaksi – tyrmäävän vireen taustalla lukuisia syitä: "Äänestäisin ilman muuta häntä"

– Olen vaikuttunut Barkovin ja Patrice Bergeronin kaltaisista pelaajista, jotka eivät välttämättä koskaan varasta peliltä, mutta silti laittavat hulluja numeroita tauluun hyökkäyspäässä.

Näin Barkovin pelaamista luonnehti hiljattain Vegas Golden Knightsin supertähti Mark Stone. Samaan kehujien kuoroon on liittynyt aiemmin Sidney Crosby. C Moren asiantuntija Ismo Lehkonen täsmentää, mitä tarkoittaa, kun Barkov ei varasta peliltä.

– Stone tarkoittaa sitä, että Barkovin kone raksuttaa jatkuvasti, miten pitää oman kentän pelaaminen puhtaana ennemmin kuin tehdä riskillä tehoja, jotka hyödyttävät sopimusneuvotteluissa, Lehkonen tiivistää.

– Jokaisesta joukkueesta löytyy kaikissa sarjoissa kärkipelaajia, jotka pelaavat esimerkiksi ylipitkiä vaihtoja, jäävät aina roikkumaan ja laiminlyövät puolustusvelvoitteita. He niin sanotusti fuskaavat, jos sen avulla pääsisi vähän hyökkäyssuuntaan karkaamaan. Stone tarkoittaa sitä, että Barkovin toinen jalka lukee jatkuvasti peliä, ettei omissa vain kolise. Jos Barkov ottaisi sen pois pelistään, pistemäärä saattaisi lisääntyä kolmanneksella.

– Katsoin juuri Winnipegin tähtihyökkääjän Blake Wheelerin pelaamista. Kun puhutaan peliltä varastamisesta, hänen teholukemansa on -23, Lehkonen vertaa.

Barkovin tunnollisuus puolustusalueen puolustuspelaamisessa on ollut tunnettu käsite pitkään, mutta tällä kaudella repertuaarista on löytynyt tunnollisuuden lisäksi myös tulivoimaa. 46 ottelussa 24 maalia ja 28 syöttöä.

Lehkonen näkee Barkovin entistä hurjempien otteiden yhtenä syynä uuden joukkuetoverin, Pittsburgh Penguinsista Floridan maalinedusrouhijaksi saapuneen Patric Hörnqvistin.

– Ylivoimasta lähti muutama palikka pois ja tilalle tuli maskimies (Hörnqvist). Barkovin ei tarvinnut enää tehdä sitä työtä. Hän pääsi pelintekijäksi, ja maailmanluokan maskipelaaja operoi maalin edessä, Lehkonen näkee.

– Hörnqvist on ihan eliittiä myös päätykiekkojen hakemisessa. Barkovin ei ole tarvinnut tehdä niin paljon enää paskahommia. Tampa Baysta saapunut Carter Verhaeghe oli myös loistava haku Floridalta. Hän löysi heti yhteyden Barkovin kanssa.

Luovuus Barkovin pelaamisessa ilmenee esimerkiksi hyökkäyssiniviivan ylityksissä. Suomalainen onnistuu säilyttämään alueelle saavuttessa kiekkokontrollin omalla joukkueella korkealla prosentilla.

Vastaavasti Barkov on erityisen hyvä häiritsemään ja katkaisemaan vastustajien etenemistä Floridan hyökkäysalueelle. Jatkuvat onnistumiset pienissä peleissä pelin sisällä johtavat suureen vastuuseen ottelun voiton ratkaisevilla hetkillä.

– Pitää myös muistaa, että Barkovilla on jo alla hyvä määrä NHL-pelejä. Hän alkaa olla hyvässä iässä ja sinut pelaamisensa kanssa. Vaikka hänellä on ollut pienestä asti selkeä tapa pelata, oma minäkuva pelaajana on vahvistunut entisestään.

Barkov luetaan ensimmäistä kertaa urallaan myös pohjoisamerikkalaisen kiekkomedian silmissä parhaan puolustavan hyökkääjän palkinnon todelliseksi voittajaehdokkaaksi.

Syitä on useita: keskushyökkääjä on jäällä kaikilla tärkeimmillä minuuteilla kaikkia vastustajia vastaan. 52 pistettä on puolestaan Selke Trophyn voittajalle riittävän tuottavaa tuloksentekoa.

– Niitä nimiä ei oikeasti löydy kovin montaa. Voimme tietysti saivarrella siitä, koska Barkov voittaa Stanley Cupin, jonka myötä hänet voitaisiin vasta muka nostaa korkeimmalle korokkeelle. Jos kuuluisin äänestysvaliokuntaan, äänestäisin ilman muuta häntä – katsotaan sitten miten sinivalkoisten lasien läpi tahansa, Lehkonen julistaa.

Verrattuna kahden suunnan kovimpiin erikoismiehiin niin ikään lukeutuvaan Montrealin Phillip Danault'n, Barkovin merkitystä omalle joukkueelle voidaan pitää vielä kanadalaistakin merkittävämpänä.

LUE MYÖS: Teemu Selänteen upea ele ihastuttaa Pohjois-Amerikassa – ”Se oli uskomatonta”

Kun suomalainen oli alkukeväästä pitkään sivussa, Panthersin taso ailahteli. Vain aniharvat pystyvät pelaamaan illasta toiseen vastaavan kuorman alla samalla tasolla kuin Barkov.

– Tällä kaudella pitää erityisesti huomioida myös se, että joukkueet pelaavat tavallista paljon enemmän pelejä samoja joukkueita vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vastustajat tekevät ottelusuunnitelmia, miten he saisivat Barkovin pimitettyä, Lehkonen sanoo.

– Hän tuntee sarjan koko ajan paremmin. Joukkueen voittaessa myös itseluottamus on kasvanut. Myös fysiikka ja kamppailuvoima ovat lisääntyneet. Hänelle on tullut vähän itsekkyyttä myös lisää. Barkov ei aina hae sitä kaveria, joka pääsee lapioimaan kiekkoa sisään, vaan on alkanut hyödyntää kutiaan. Itsekkyys on se sana, mitä hän on alkanut itseltään vaatia. Veikkaan, että isukki (Aleksandr Barkov) on myös ohjeistanut hiukan siihen suuntaan.