Tyssääkö Suomen Nato-jäsenyys Turkkiin? – Haavisto: "Etenemme askel askeleelta"

Näin ulkoministeri Haavistoi arvioi Turkin Erdoganin Nato-kommentteja 1:42
Tarvitsemme kärsivällisyyttä näissä prosesseissa, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin lausunnot Suomen ja Ruotsin Nato-aikeista toivat särön Suomen Natoon tervetulleeksi toivottavien maiden riviin perjantaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi presidentti Erdoganin kielteistä suhtautumista Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen hänen ja Portugalin ulkoministeri João Gomes Cravinhon yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

–Aion jatkaa keskusteluja Turkin kanssa. Etenemme askel askeleelta, Haavisto sanoi.

Haavisto sanoo, että tällaisissa prosesseissa pitää valmistautua erilaisiin tapahtumiin. Haaviston mukaan keskustelut Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa ovat olleet hyvänhenkisiä ja, että Cavusoglu on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Tarvitsemme kärsivällisyyttä näissä prosesseissa, Haavisto toisti useaan otteeseen tiedotustilaisuudessa.

Turkin presidentti täräytti

Presidentti Erdogan totesi, että Turkki ei suhtaudu Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen tällä hetkellä myönteisesti.

Perusteluiksi hän antoi sen, että "Pohjoismaat ovat kuin vierastaloja terrorijärjestöille". Hän viittasi etenkin kurdien sissijärjestöön PKK:hon, jonka muun muassa Turkki ja EU ovat määritelleet terrorijärjestöksi.

Tästä puhuessaan Erdogan viittasi nimeltä kuitenkin Hollantiin ja Ruotsiin, ei Suomeen.

Erdoganin mukaan Turkki ei halua "tehdä samanlaista virhettä" kuin silloin, kun Kreikka otettiin Naton jäseneksi. Kreikalla ja Turkilla on monia poliittisia kiistoja.

Haavisto mainitsi, että myös esimerkiksi Kroatialta on kuultu erilaisia näkemyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-kantoihin.

– Suomella on tiukka suhtautuminen erilaisiin terrorijärjestöihin, sanoi Haavisto nimeten esimerkiksi äärijärjestö Isisin ja Suomen toimet järjestöä vastaan.

Muuten Haavisto ei halunnut Erdoganin näkemyksiä kommentoida.

Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin keskustellut Erdoganin kanssa ja kertonut Turkin tukevan Suomen tavoitteita.

Hänen mukaansa Natonkin sisällä on erilaisia poliittisia näkemyksiä. Kaikkiin näkemyksiin tai ongelmiin Suomella ei ole vaikutusvaltaa.

Naton epävirallinen kokous Berliinissä

Sotilasliitto Nato järjestää epävirallisen ministerikokouksen viikonloppuna Berliinissä. 

Kokouksessa ovat mukana myös Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Haavisto ja Linde.

Kokoukseen osallistuu myös Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken. Tiedossa ei ollut, tapaako Blinken turkkilaiskollegansa Cavusoglun.

Valkoinen talo kertoi myöhemmin perjantaina, että Yhdysvallat aikoo pyytää Turkilta selvitystä sen kannanotoista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Valkoisen talon lehdistöedustajan Jen Psakin mukaan kaksikon liittymisellä sotilasliittoon on laaja tuki jäsenistössä.

Yhdysvaltain ulkoministeriön uutistoimisto Reutersille antamien tietojen mukaan asiasta tullaan keskustelemaan Naton viikonloppuisessa kokouksessa. 

Turkki pyrkii lypsämään palveluksia

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi STT:lle, että Turkki pyrkii lypsämään länsimailta palveluksia.

Vaatimukset eivät välttämättä kohdistu Ruotsiin ja Suomeen, vaan isompiin Nato-maihin. Keskustelua Turkin "pelin paikasta" on käyty joissakin turkkilaisissa lehdissä viime viikkoina.

– Viesti on ollut, että länsimaat tarvitsevat Turkilta palveluksia, ja Turkki voi vaatia niitä. On ajatus, että tämä on neuvottelun avaus, jossa ei tehdä mitään ennen kuin Turkki sanoo muutaman sanan, Alaranta sanoi.

Vaikka Turkki ei siis estäisi Suomen jäsenyyttä, se pyrkinee hyötymään tilanteesta.

– Ei tämä (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys) varmaan ihan niin sutjakasti tule menemään kuin on annettu ymmärtää, jotain lypsämistä tulee varmasti tapahtumaan.

Samalla Erdoganin puheissa on kyse myös sisäpolitiikasta, jolla pyritään siirtämään huomiota maan sisäisistä ongelmista länsimaiden vastaiseen puheenparteen.

Lue myös:

    Uusimmat