Naton ensi viikon Ukraina-kirjaukseen kohdistuu suurta kiinnostusta Vilnan huippukokouksen aikana.
Venäjän ei tule hyökätä Zaporizhzhjan voimalaitokselta, sen ei pitäisi hyökätä voimalaitokseen ja sen tulisi vetää joukkonsa sieltä pois, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Stoltenberg sanoi perjantaina tämän olevan Naton ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n viesti Venäjälle.
Venäjä ja Ukraina ovat toistuvasti syyttäneet toisiaan ydinvoimalan turvallisuuden vaarantamisesta.
Stoltenberg puhui Naton huippukokousta edeltäneessä lehdistötilaisuudessa sotilasliiton päämajalla Brysselissä. Naton huippukokous järjestetään ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Vilnassa Liettuassa.
Ukrainan tukemiseen liittyen pääsihteeriltä kysyttiin myös, voiko Yhdysvaltojen uutisissa kerrotut aikeet toimittaa kiistanalaisia rypälepommeja Ukrainalle vaarantaa liittokunnan yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa.
Stoltenberg katsoi, että tuen sisältö on sitä toimittavien liittokunnan maiden asia. Lisäksi hän toisti viestinsä siitä, että Ukraina puolustautuu parhaillaan hyökkääjää vastaan.
Kolmikohtainen tuki Ukrainalle
Naton ja sen jäsenmaiden Ukraina-tukeen kohdistuu tällä hetkellä suurta kiinnostusta lähestyvän huippukokouksen takia.
Naton Ukraina-linja rakentuu kolmiportaisesta ohjelmasta. Se tarkoittaa lupausta pitkäaikaisesta tuesta Ukrainalle, Nato–Ukraina-komission kohottamisen korkeammaksi neuvostoksi sekä lausuman Ukrainan ja Naton lähentymisestä.
Erityisesti viimeisimpään kohdistuu huippukokouksen aikana huomattavaa kiinnostusta, koska Nato on jo Bukarestissa vuonna 2008 antanut lupauksen maan kutsumisesta Naton jäseneksi aikanaan.
Sotaa käyvän maan kutsuminen Natoon ei ole tällä hetkellä realismia, mutta liittokunnan odotetaan kuitenkin jollain tavalla menevän eteenpäin vuoden 2008 lupauksestaan. Jo pelkästään julkisista ulostuloista on kuitenkin ollut pääteltävissä, että asiassa on ollut eriäviä näkemyksiä.
– Kuten aina ennen Naton huippukokousta, työskentelemme nyt täsmällisten muotoilujen kanssa, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa Naton jäsenet ja Ukraina keskustelevat kirjauksesta. Hän myös uskoi yhtenäisen näkemyksen löytymiseen myös siitä, kuinka Ukrainan jäseneksi kutsumista saadaan edistettyä.
Stoltenberg myös toisti viestinsä toisesta ajankohtaisesta Nato-jäsenyysasiasta, joka koskee Ruotsia. Hän totesi, että välimatkaa Ruotsin ja Turkin väliltä kurotaan parhaillaan umpeen. Ainoastaan Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Ruotsin jäsenyyttä.
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin on määrä tavata maanantaina Vilnassa.
Lue myös: Erdogan ja Kristersson tapaavat vielä ennen Naton huippukokousta, kertoo Jens Stoltenberg
Lue myös: Ruotsista tullee Naton jäsen, mutta Turkin asettamalla aikataululla, arvioi pääministeri Kristersson
Juttua päivitetty 7.7.2023 kello 15.00.
Juttua päivitetty 7.7.2023 kello 15.20: Päivitetty kauttaaltaan.
Juttua päivitetty 7.7.2023 kello 16.07: Päivitetty kauttaaltaan.