Eduskunta keskustelee tänään kahdesta liikennepolttoaineiden hintaan- ja verotukseen liittyvästä kansalaisaloitteesta. Samoista asioista on väännetty parhaillaan menossa olevissa hallitusneuvotteluissa. Pitääkö hallitusneuvotteluissa sovittu ratkaisu vai antavatko kansalaisaloitteet aiheen palata asiaan vielä myöhemmin eduskunnassa?
Eduskunta keskustelee tänään kahdesta liikennepolttoaineiden hintaan liittyvästä kansalaisaloitteesta.
Ensimmäinen on nimeltään ”lakialoite polttoaineveron kohtuullistamisesta ja kohtuullisen hintatason turvaamisesta”. Kansalaisaloitteen pääidea on se, että kun bensan ja dieselin jakeluvelvoitetta eli biokomponentin määrää polttoaineessa lisätään, alennetaan vastaavasti aiempaa polttoaineveroa.
Näin aloitteen tekijät pyrkivät turvaamaan sen, ettei kalliimpi biopolttoainekomponentti nostaisi bensan ja dieselin pumppuhintoja kaavailtua vauhtia.
Toinen kansalaisaloite esittää dieselin käyttövoimaveron eli kansankielellä ”dieselveron” poistoa. Lisäksi aloitteessa esitetään nykyisen dieselin verotuen muuttamista jakeluvelvoitetueksi, joka olisi ehkä lakimielessä helpompi perustella. Tavoitteena tässä esityksessä on hillitä erityisesti dieselin käytön jyrkkää kallistumista.
Vanhenevatko aloitteet käsiin?
Hallitusneuvotteluissa on erityisesti perussuomalaisten taholta vaadittu liikennepolttoaineiden hinnan nousun hillitsemistä.
Tiettävästi neuvotteluissa onkin sovittu jakelu- eli biosekoitevelvoitteen jäädyttämistä vuodeksi ja sen jälkeen velvoitetta nostettaisiin aiemmin suunniteltua hitaammin. Velvoitteesta koituva hinnan nousu on tarkoitus kompensoida autoilijoille muilla tavoin. Olisiko kyseessä joidenkin muiden verojen kuten arvonlisäveron nosto, ei ole vielä tiedossa.