Vanhenevatko polttoaine-kansalaisaloitteet käsiin – vai onko eduskunnassa edessä hallitusneuvottelujen jälkilypsy?

Eduskunta keskustelee tänään kahdesta liikennepolttoaineiden hintaan liittyvästä kansalaisaloitteesta. 

Ensimmäinen on nimeltään ”lakialoite polttoaineveron kohtuullistamisesta ja kohtuullisen hintatason turvaamisesta”. Kansalaisaloitteen pääidea on se, että kun bensan ja dieselin jakeluvelvoitetta eli biokomponentin määrää polttoaineessa lisätään, alennetaan vastaavasti aiempaa polttoaineveroa.

Näin aloitteen tekijät pyrkivät turvaamaan sen, ettei kalliimpi biopolttoainekomponentti nostaisi bensan ja dieselin pumppuhintoja kaavailtua vauhtia.

Toinen kansalaisaloite esittää dieselin käyttövoimaveron eli kansankielellä ”dieselveron” poistoa. Lisäksi aloitteessa esitetään nykyisen dieselin verotuen muuttamista jakeluvelvoitetueksi, joka olisi ehkä lakimielessä helpompi perustella. Tavoitteena tässä esityksessä on hillitä erityisesti dieselin käytön jyrkkää kallistumista.

Vanhenevatko aloitteet käsiin?

Hallitusneuvotteluissa on erityisesti perussuomalaisten taholta vaadittu liikennepolttoaineiden hinnan nousun hillitsemistä.

Tiettävästi neuvotteluissa onkin sovittu jakelu- eli biosekoitevelvoitteen jäädyttämistä vuodeksi ja sen jälkeen velvoitetta nostettaisiin aiemmin suunniteltua hitaammin. Velvoitteesta koituva hinnan nousu on tarkoitus kompensoida autoilijoille muilla tavoin. Olisiko kyseessä joidenkin muiden verojen kuten arvonlisäveron nosto, ei ole vielä tiedossa.

Perusongelma on se, että Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin, joihin pääsemiseksi myös liikenteen laskennallisia päästöjä pitäisi vähentää. Yhtälö ei ole helppo, koska ylimääräistä rahaa myöskään mahdollisiin kompensaatioihin ei ole missään tarjolla ilman, että jostain muualta leikataan tai muita veroja korotetaan.

Alkaako eduskunnassa jälkilypsy?

Periaatteessa kansalaisaloitteiden kohtalo näyttää tylyltä. Jos tuleva hallitus jo ohjelmassaan linjaa liikennepolttoaineiden verotuksen ja sekoitevelvoitteen päälinjat, niin eduskunnan enemmistöä edustavat hallituspuolueet tuskin niistä perääntyvät.

Teoriassa on kuitenkin mahdollista, että hallitusohjelman kirjauksiin mahdollisesti tyytymättömät kansanedustajat alkavat vaatia uusia lievennyksiä vielä eduskunnassa. Erityisesti perussuomalaisten joukossa – miksei myös tällä kertaa oppositiossa olevien puolueiden keskuudessa – voi olla kiusausta kansalaisten tunteita hivelevään jälkipeliin.

Avainasemassa ovat aloitetta käsittelevät valiokunnat. Hallituspuolueiden johdoissa varman pyritäänkin pitämään huoli siitä, että valiokuntien käsittelyssä hallituspuolueiden rivit pitävät.

Lue myös: Mikä on jakeluvelvoite ja miksi se hiertää hallitusneuvotteluissa? Tästä on kyse