Mikä on jakeluvelvoite ja miksi se hiertää hallitusneuvotteluissa? Tästä on kyse

Purra: "Vaatimukset on lyöty pöytään" 4:36
"Vaatimukset on lyöty pöytään" – Riikka Purra kertoi tänään aamulla hallitusneuvotteluista (25.5.)

Polttoaineen jakeluvelvoite on sanapari, joka on jatkuvasti politiikkojen huulilla. Mikä on jakeluvelvoite ja miksi se on jatkuva kiistanaihe?

MTV Uutisten tietojen mukaan jakeluvelvoite on käynnissä olevien hallitusneuvottelujen vaikein konkreettinen ilmastopolitiikan kysymys.

Jakeluvelvoite on lakiin kirjattu pykälä, jolla halutaan korvata bensiinin, dieselöljyn ja maakaasun käyttöä liikenteessä uusiutuvilla polttoaineilla.

Tietyn osuuden vaikkapa Nesteen, Teboilin tai muiden polttoaineenmyyjien polttoainemyynnistä on jakeluvelvoitteen mukaan koostuttava uusiutuvista polttoaineista, kuten bioetanolista tai biodieselistä.

Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 13,5 prosenttia.

Käytännössä yhtiöiden polttoainemyynnistä vähintään 13,5 prosenttia on siis tänä vuonna oltava uusiutuvaa.

Yhtiöt voivat kerryttää pottia niin sekoittamalla bioetanolia tavalliseen bensiiniin kuin myymällä täysin uusiutuvaa esimerkiksi ruoantähteistä tai lannasta valmistettua biokaasua.

Uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on verraten kallista, joten jakeluvelvoite nostaa suomalaisten polttoaineista, varsinkin dieselistä maksamaa hintaa.

Perussuomalaiset vaatii laskemista

Vielä toissa vuonna jakeluvelvoite oli 18 prosenttia, mutta velvoitetta laskettiin väliaikaisesti, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa ja polttoaineiden hinta nousi reippaasti.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksillä jakeluvelvoitteen on tarkoitus nousta ensi vuonna 28 prosenttiin ja siitä tasaisesti niin, että vuonna 2030 yritysten polttoainemyynnistä 34 prosenttia koostuu uusiutuvista polttoaineista.

Jakeluvelvoitteesta käytiin kovia vääntöjä jo Marinin hallituskaudella, kun monet keskustalaiset harasivat kaavailtuja kiristyksiä vastaan.

Nyt käynnissä olevien hallitusneuvottelujen toinen pääpuolue, perussuomalaiset, on vaatinut, että velvoitetta lasketaan nykyisestä.

Puolue on syyttänyt bensiinin kovasta hinnasta edellisen hallituksen ilmastotoimia, joten sillä on painetta saada pumppuhintoja nyt alaspäin.

Myös kuljetusalan liitot ovat vaatineet kiivaasti jakeluvelvoitteen alentamista.

Kokoomus on ollut omasta kannastaan selvästi vaitonaisempi.

Kuljetusalan yrittäjäjärjestö SKALin kyselyssä alkuvuonna kokoomus katsoi jakeluvelvoitteen alentamisen olevan jatkossakin tarpeellista.

– Jakeluvelvoite on sinänsä tehokas ja vaikuttava keino liikenteen päästöjen alentamiseksi. On kuitenkin selvää, että nykyisen aikataulun mukainen huima korotusesitys vuodelle 2024 on kestämätön polttoaineiden kustannusten kannalta, kokoomus linjasi.

Merkittävä ilmastotoimi

Vaikka jakeluvelvoite nostaa hintoja, etenkin kokoomukselle ja RKP:lle kyseessä on tärkeä ilmastotoimi.

Suomen lakiin on kirjattu tavoite siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii tuntuvia toimia.

Ympäristöministeriön virkamiesten hallitusneuvotteluja varten laatimassa muistiossa todetaan, että jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamisen keino.

Virkamiehet liki tyrmäävät halut laskea jakeluvelvoitetta. 

Hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää jakeluvelvoitteen sijaan polttoaineveroa korottamalla, mutta virkamiesten mukaan vastaavat päästövähennykset edellyttäisivät "todennäköisesti erittäin merkittäviä korotuksia" eikä silti olisi varmaa, vähenevätkö päästöt todella.

Ruotsi on pudottamassa jakeluvelvoitteen ensi vuonna vain kuuteen prosenttiin, mitä perussuomalaisetkin on mieluusti nostanut esille.

Ympäristöministeriön mukaan Suomen ei kuitenkaan kannata ottaa Ruotsista suoraan mallia, sillä Ruotsilla on ylipäätään "erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet" päästövähennyksiin esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa.

Lue myös:

    Uusimmat