Suomi-urheilulle kritiikkiä: Ei edes haluta maksimimäärää huippuja

– Suomalainen urheilu kuuntelee herkällä korvalla ympäröiviä asiantuntijoita ja arvioi omia toimintatapojaan. Jokaisen urheilijan kehityspolku on erilainen, mutta tulevaisuuden polut perustuvat osaamiseen, Kojonkoski toteaa.

"Yhtä totuutta ei ole"

Nykyään yhä nuoremmille lapsille hingutaan ammattivalmentajia. Salasuon mukaan kansainvälisestä tutkimuksesta ei löydy näyttöä ammattivalmentamisen paremmuudesta alle 12-vuotiailla.

Tutkijoiden 10 suositusta suomalaiselle urheilulle:

Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden Mikko Salasuon, Mikko Piispan ja Helena Huhdan perjantaina julkaistua Huippu-urheilijan elämänkulku -tutkimuksen suositukset suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseen:

1) Urheilujärjestelmää tulee kehittää tutkimustiedon pohjalta.

2) Pääsy ohjattuun liikuntaan on taattava mahdollisimman laajasti.

3) Yhdyskuntasuunnittelussa ja julkisessa liikuntapolitiikassa on huolehdittava myös lapsista, jotka eivät peri kotoaan urheilua.

4) Monikulttuuriset lapset on myös autettava liikunnan pariin. Rasismin vastainen taistelu on koko urheiluliikkeen tehtävä.

5) Monipuolisuuden ja leikkien tulee olla etusijalla 12 ikävuoteen asti.

6) Varhainen siiloutuminen lajeihin olisi vältettävä ja harrastuspolku säilytettävä huippu-urheilun rinnalla.

7) Potentiaalisten huippu-urheilijoiden tunnistamisen pitäisi jatkua huippuvaiheen alkuun asti.

8) Urheilijan elämänkulun siirtymät pitää huomioida.

9) Järjestelmän on rakennuttava kollektiivisen ja mahdollisimman laajan hyödyn periaatteelle.

10) Alle 10-vuotiaiden lasten urheilua on tarkasteltava myös lasten oikeuksien, vapauksien ja suojelun näkökulmista.

– Lasten toimintaa ohjelmoidussa ja ei-ohjelmoidussa pelaamisessa on tutkittu, ja ei-ohjelmoidussa pelaamisessa lapset uskaltavat kokeilla enemmän, saavat enemmän toistoja ja oppivat enemmän toisiltaan. Alle 12-vuotiaille tarvitaan pelaamista, mutta ei valmentajan valvovan silmän alla. Kysymys on tietysti, miten se onnistutaan tekemään.

Kansainvälinen urheilututkimus korostaa nykyisin huipulle vievien teiden yksilöllisyyttä. Lajien tähdiksi on noussut sekä nuorena erikoistuneita että myöhään oman lajinsa valinneita yksilöitä, jotka ovat kehittyneet hyvin eri tahtiin.

– Ei ole universaalia tietä. Tällainen kansallinen tutkimus voi avata sitä, mikä on meidän tapamme kehittyä ja tehdä, Salasuo sanoo.

Nuorisotutkimusseuran tutkimus nostaa esiin perheen merkityksen urheilijalle. Yli puolella haastatelluista urheilijoista ainakin toinen vanhemmista oli entinen urheilija. Myös sisarusten osuus urheilijoiden kehityksessä oli merkittävä.

Ikuisuuskysymys erikoistumisen oikeasta iästä nousi sekin esille. Nuorisotutkimusseuran tutkijat korostavat monipuolista harrastamista lapsena. Julkaisutilaisuudessa puhunut kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä muistutti lajien erilaisuudesta.

– Yhtä totuutta ei ole. Lajeja on monenlaisia, eikä jalkapalloilijaksi voi tulla, ellei ole koko ajan tekemisissä pallon kanssa.

• 20:42
  Leijonat

  Leijonille lupaava tieto NHL:stä
• 20:14
  Mäkihyppy

  Simon Ammann: Olympiapettymys
• 19:30
  Ampumahiihto

  Ampumahiihdon maailmanmestarin, 28, ura toistaiseksi ohi
• 18:24
  Lentopallo

  Suomalainen huippuvalmentaja irtisanoutui suurseurasta
• 17:28
  Hiihtoniilot

  Hiihtoniilot: Uusia jännitteitä olympialaisten alla – "Matintalon voitto järkytti rakenteita"
• Lataa lisää