Suomi on äskettäin allekirjoittanut Turkin kanssa puolustukseen liittyvän yhteisymmärryssopimuksen.
Maailmalla kiinnostus Turkin valmistamiin aseisiin ja sen puolustusteollisuuteen on kasvanut, eikä Suomi ole poikkeus. Suomi allekirjoitti hiljattain yhteisymmärryssopimuksen, joka liittyy puolustushankintoihin sekä yhteistyöhön Nato-kumppani Turkin kanssa.
Asiaa läheltä seurannut henkilö kuvaili Turkkia STT:lle "portinvartijaksi Venäjän suuntaan". Suomella ei hänen mukaansa ole varaa ohittaa Turkin kaltaista puolustusteollisuudeltaan merkittävää maata.
Turkin asevienti on yli nelinkertaistunut vain vuosikymmenessä, ja se toi viime vuonna Turkille yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin kuusi miljardia euroa.
– On tietysti selvää, että kun olemme nyt sotilasliitto Naton jäseniä, ovat myös puolustusmateriaaliyhteistyön lähtökohdat muuttuneet, sanoo STT:lle Olli Ruutu puolustusministeriöstä.
Ruutu on resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö, joka allekirjoitti sopimuksen turkkilaisen vastapuolen kanssa kesäkuussa.
Suomen lipun päivän seremoniassa leikattiin kakkua Turkin pääkaupungissa Ankarassa juhlistaen samalla sopimuksen solmimista, ilmenee tilaisuuden tiedotteesta. Vielä reilut kaksi vuotta aiemmin Suomen ja Turkin diplomaatit tapailivat ahkerasti täysin toisenlaisissa olosuhteissa, kun Turkki jarrutti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Yhteisymmärryspöytäkirja ei velvoita Suomea sen enempää kuin Turkkiakaan, eikä se Ruudun mukaan poikkea muiden Nato-kumppaneiden kanssa tehdyistä. Hänen mukaansa on luonnollista, että Suomi tekee sopimuksen Turkin kanssa, koska maa on yksi Suomen Nato-liittolaisista.
"Ei aseta mitään velvoitteita"
Nyt selvitellään, mitä aseita Suomi voisi Turkilta hankkia tai millaista yhteistyötä voitaisiin kehitellä. Muualla eniten huomiota ovat herättäneet Turkin taisteludroonit, joita on käytetty muun muassa Ukrainassa, Syyriassa ja Libyassa.