Suomi on äskettäin allekirjoittanut Turkin kanssa puolustukseen liittyvän yhteisymmärryssopimuksen.
Maailmalla kiinnostus Turkin valmistamiin aseisiin ja sen puolustusteollisuuteen on kasvanut, eikä Suomi ole poikkeus. Suomi allekirjoitti hiljattain yhteisymmärryssopimuksen, joka liittyy puolustushankintoihin sekä yhteistyöhön Nato-kumppani Turkin kanssa.
Asiaa läheltä seurannut henkilö kuvaili Turkkia STT:lle "portinvartijaksi Venäjän suuntaan". Suomella ei hänen mukaansa ole varaa ohittaa Turkin kaltaista puolustusteollisuudeltaan merkittävää maata.
Turkin asevienti on yli nelinkertaistunut vain vuosikymmenessä, ja se toi viime vuonna Turkille yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin kuusi miljardia euroa.
– On tietysti selvää, että kun olemme nyt sotilasliitto Naton jäseniä, ovat myös puolustusmateriaaliyhteistyön lähtökohdat muuttuneet, sanoo STT:lle Olli Ruutu puolustusministeriöstä.
Ruutu on resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö, joka allekirjoitti sopimuksen turkkilaisen vastapuolen kanssa kesäkuussa.
Suomen lipun päivän seremoniassa leikattiin kakkua Turkin pääkaupungissa Ankarassa juhlistaen samalla sopimuksen solmimista, ilmenee tilaisuuden tiedotteesta. Vielä reilut kaksi vuotta aiemmin Suomen ja Turkin diplomaatit tapailivat ahkerasti täysin toisenlaisissa olosuhteissa, kun Turkki jarrutti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Yhteisymmärryspöytäkirja ei velvoita Suomea sen enempää kuin Turkkiakaan, eikä se Ruudun mukaan poikkea muiden Nato-kumppaneiden kanssa tehdyistä. Hänen mukaansa on luonnollista, että Suomi tekee sopimuksen Turkin kanssa, koska maa on yksi Suomen Nato-liittolaisista.
"Ei aseta mitään velvoitteita"
Nyt selvitellään, mitä aseita Suomi voisi Turkilta hankkia tai millaista yhteistyötä voitaisiin kehitellä. Muualla eniten huomiota ovat herättäneet Turkin taisteludroonit, joita on käytetty muun muassa Ukrainassa, Syyriassa ja Libyassa.
Ukrainan sodan alussa ukrainalaisten ylistyslaulu turkkilaisille miehittämättömille Bayraktar-drooneille nousi meemiksi, vaikka kyseiset lennokit kävivät myöhemmin tarpeettomiksi. Nyt Ukraina valmistaa itse halpoja drooneja liukuhihnalta.
Suomella puolestaan on tarvetta drooneille ja niiden torjuntakalustolle sekä intoa kehittää omaa drooniteknologiaa. Suomen allekirjoittama sopimus liittyy hankinnan lisäksi yhteistyöhön tutkimuksen, tuotekehittämisen ja tuotannon saralla, Ruutu kertoo. Hän kuvailee Turkin tarjontaa laajaksi.
Turkin puolustusteollisuudessa yli kaksi vuosikymmentä toiminut insinööri, yrittäjä ja tehtailija Murat Sert uskoo Turkin ja Suomen "täydentävän toisiaan". Turkki voi tarjota suomalaisyrityksille pääsyn maailmanmarkkinoille ja Suomi teknologista osaamista ja luovuutta, hän sanoo. Sert on Suomen kunniakonsuli Turkin Kayserissa.
– Yhteistyön hedelmiä voimme nähdä aikaisintaan 2027. Kestäisi ainakin vuoden, ennen kuin ensimmäisiä projekteja päästäisiin allekirjoittamaan, Sert arvioi.
Istanbulin asemessut kiinnostivat
Heinäkuussa joukko Suomen edustajia tutustui Turkin asetarjontaan Istanbulissa kansainvälisellä puolustusteollisuuden IDEF 2025 -messuilla.
STT:n tietojen mukaan suomalaisia messuilla kiinnostivat ainakin Turkin miehittämättömät ilma-alukset, kuten droonit, meridroonit sekä Turkin oma hävittäjäkone Kaan.
Suomen Ankaran-suurlähetystön mukaan Suomen valtuuskunta piti kahdenvälisiä tapaamisia ja vieraili peräti 12 turkkilaisessa puolustusalan yrityksessä.
– Siellä voi olla hyvin kiinnostavia alueita Suomen kannalta, Ruutu sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Turkin meridroonit voisivat sopia Itämeren suojeluun, mutta asia "ei ole aktiivisessa selvityksessä".
Lisäksi Turkki valmistaa muun muassa taisteluhelikoptereita, ohjusjärjestelmiä, panssarivaunuja ja ammuksia.
Murat Sertin mukaan Turkki on presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon aikana pyrkinyt mahdollisimman omavaraiseksi puolustusteollisuuden alalla.
– Syynä ovat vuosien aikana kohtaamamme esteet, Sert sanoo.
Yhdysvallat esimerkiksi kieltäytyi toimittamasta Turkille F-35-hävittäjiä, kun Turkki – Nato-jäsenyydestään huolimatta – sopi Venäjän kanssa S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankkimisesta.
Ihmisoikeustilanne ei vaikuta
Tähän mennessä Suomella ei ole ollut kovin merkittäviä määriä hankintoja Turkista, Ruutu sanoo.
Turkin demokratian raihnainen tila Erdoganin ikeen alla sekä tuomitsevat ihmisoikeusraportit eivät ole estäneet asekauppoja.
Vuonna 2019 Suomi ainoastaan väliaikaisesti jäädytti muiden EU-maiden rinnalla vientiluvat Turkkiin sen jälkeen, kun Turkki oli hyökännyt rajan yli Syyrian kurdialueille.
Suomi noudattaa EU:n ja YK:n asettamia pakotteita ja asevientikieltoja. Aseita on voitu kuitenkin ostaa mailta, jotka syyllistyvät vakaviinkin ihmisoikeusloukkauksiin tai sotarikoksiin.
Suomessa kiivasta keskustelua on viime aikoina käyty erityisesti Daavidin linko -puolustusjärjestelmän hankkimisesta Israelista. Järjestelmän rakentaminen Suomen puolustuksen tueksi jatkuu suunnitellusti huolimatta siviilien ahdingosta ja Gazan kaistalla jatkuvasta nälänhädästä, joka YK:n mukaan johtuu Israelin toimista.
Suomi ei ole asettanut maille puolustushankintakieltoja ihmisoikeustilanteen takia, Ruutu sanoo.
– Turkin osalta hankintoja koskevia rajoitteita ei ole, hän lisää.