Joukkomurhasyytteissä olleet ja sittemmin niistä vapautetut irakilaisveljekset saavat Suomen valtiolta tuntuvat korvaukset vapaudenmenetyksestä. Veljesten syytteet kaatuivat sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. MTV kysyi Valtionkonttorista, millä perusteella korvaussumma muodostuu.
Irakista Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet kaksosveljekset olivat rikostutkinnan ja oikeusprosessin aikana vangittuina ja kiinniotettuina yhteensä 533 päivää.
Valtionkonttori korvaa miehille menetetystä vapaudesta 400 euroa päivältä eli kummallekin maksetaan noin 213 000 korvaukset. Yhteensä korvaussumma on 426 000 euroa.
Tiedot käyvät ilmi Valtionkonttorin MTV:lle antamista vastauksista.
Korvauspäätös on tehty 17. syyskuuta eli viime torstaina. Korvaukset ovat lähteneet maksuun samana päivänä.
Valtionkonttorin mukaan prosessin aikana ei ole tullut ilmi, ovatko veljekset edelleen Suomessa vai kotimaassaan. Näin ollen tiedossa ei ole, mihin maahan korvaukset on maksettu ja missä he oleilevat.
Veljekset eivät saaneet valtiolta niin suuria korvauksia kuin pyysivät. Alun perin he vaativat vapaudenmenetyksestä päiväkohtaiseksi korvaukseksi 800 euroa päivältä, eli puolet enemmän kuin saivat.
Siinä tapauksessa kummallekin maksettava summa olisi ollut noin 427 000 euroa.
Peruskorvaus eli niin sanottu minimisumma aiheettomista vapaudenmenetyspäivistä on 120 euroa päivältä. Korotusperusteita ovat muun muassa vapaudenmenetyksen kesto ja vangitsemisen perusteena olevan rikoksen törkeys.
Valtionkonttorin mukaan jokainen korvaustilanne läpikäydään tapauskohtaisesti. Pitkä aiheeton vankeusaika siis automaattisesti tarkoita suurta korvausmäärää.
Toistaiseksi suurinta päiväkohtaista korvausta on maksettu Ulvilan surmaleskelle Anneli Auerille, jolle myönnettiin 800 euron päiväkorvaus. Auer sai kotimaisen rikoshistorian suurimmat, eli lähes 490 000 euron korvaukset.
Irakilaisveljesten tapauksessa Valtionkonttori haki linjausta Vaasan hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa käsitellystä murhatapauksesta, jossa syytetty oli ollut vangittuna oli 1 000 päivää.
Korkeimmassa oikeudessa murhasyyte hylättiin kokonaan. Mies haki 800 euron päiväkorvauksia, mutta Valtionkonttori päätyi puolittamaan summan 400 euroon, kuten irakilaisten tapauksessa.
Valtionkonttori maksaa korvauksia tapauksissa, joissa henkilö on aiheettomasti pidätetty tai vangittu rikoksen vuoksi. Korvauksia voi saada esimerkiksi kuluista, joita vapaudenmenetys on aiheuttanut, tulojen vähentymisestä tai kärsimyksestä.
Valtionkonttoriin tulee vuosittain noin 450 tällaista hakemusta.
Tapauksen juuret juontavat vuoden 2015 syksyyn, jolloin veljekset saapuivat Kangasalla sijainneeseen vastaanottokeskukseen turvapaikanhakijoina. Useat Suomessa olevat irakilaiset ottivat saman vuoden marraskuussa yhteyttä poliisiin ja kertoivat, että jompi kumpi Suomeen saapuneista kaksosista esiintyy Isisin joukkomurhavideolla.
Heidät vangittiin joulukuussa 2015 epäiltyinä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista Irakissa.
Oikeudessa puitiin Irakissa kuvattua videota, jossa jommaksi kummaksi veljeksi epäilty, punaiseen barettiin pukeutunut tunnistettavissa oleva mies teloittaa vähintään 11 sotilasta. Kyse oli niin sanotusta Camp Speicherin joukkomurhasta.
Veljesten osallisuudesta joukkomurhaan kertoivat neljä anonyymiä todistajaa, joita kuultiin Irakista käsin.
He kertoivat nähneensä veljekset joukkomurhan aikaan tekopaikoilla. Myös Suomessa kuulustellut todistajat, jotka olivat tutustuneet veljeksiin Suomessa, kertoivat asiasta samalla tavalla. Toisen veljen väitettiin olevan Isis-taistelija.
Poliisi käytti tutkinnassa salaisia pakkokeinoja. Virkavalta tutki ja valvoi veljesten viestittelyä ja asetti kuuntelulaitteet veljesten käyttämään huoneeseen.
Todistajien kertomukset eivät kuitenkaan riittäneet näytön kasaamiseksi.
Valtakunnansyyttäjä valitti Turun hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Myös Turun hovioikeus hylkäsi syyteet.
Hovioikeus päätyi siihen, että esitetty näyttö ei riittävällä varmuudella osoittanut miesten syyllisyyttä.
Oikeudessa nähdyistä videoista vertailtiin miesten parran ja hiusten pituutta eri kuvausajankohtina. Yhdellä videotallenteella esiintyi toinen veljeksistä vain muutama päivä ennen joukkomurhaa. Ulkonäkö ei vastannut toisella videolla esiintyvän barettipäisen miehen ulkonäköä eikä anonyymien todistajien kertomusta.
Oikeuden mukaan oli kiistatonta, etteivät parta ja hiukset voineet kasvaa muutaman päivän aikana niin paljon, että ihmisen ulkonäkö keskeisesti muuttuisi.
Kaksoset itse kiistivät syyllistyneensä tekoihin ja kertoivat olleensa joukkomurhan aikaan muualla kuin Tikritissä.
Hovioikeus päätti syyteiden hylkäämisestä yksimielisesti.
