Osallistuivatko irakilaiskaksoset Isisin joukkosurmaan ennen Suomeen tuloaan? "Hyvin poikkeuksellinen oikeudenkäynti – jopa koko maailman mittakaavassa"

Hovioikeus vapautti irakilaiskaksoset kansainvälisestikin poikkeuksellisessa oikeudenkäynnissä 14:13

Turun hovioikeudessa saatiin viimein tänään päätökseen  irakilaiskaksosten terrorismirikosjutun pääkäsittely, kun oikeudessa kuultiin syyttäjän ja puolustuksen loppulausunnot.

Syyttäjän mukaan 27-vuotiaat irakilaiskaksoset osallistuivat Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014.

– Jutussa ei jää varteenotettavaa epäilyä siitä, etteivätkö veljekset olisi osallistuneet joukkomurhaan ainakin avunantajina, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoi hovioikeudelle.

Syyttäjä vaatii elinkautista

Syyttäjä vaatii miehille elinkautista muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta.

Vaihtoehtoisesti syyttäjä vaatii miehille 12 vuoden vankeutta, jos heidät katsotaan avunantajiksi joukkosurmaan.

Miehet kiistävät syytteet ja osallisuuteensa joukkomurhaan. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi miesten syytteet toukokuussa 2017.

Avainaineistona propagandavideo

Syyttäjän avainaineistoa jutussa oli jo käräjäoikeudessa Isisin propagandavideo, jolla punabarettinen mies ampuu maassa makaavan miehen lähietäisyydeltä.

Samaa videota käytettiin tärkeänä todisteena myös hovioikeudessa. Syyttäjän mukaan videon barettipäinen mies on jompikumpi kaksosista.

Kaksoset kiistävät esiintyvänsä videolla.

Käräjäoikeuden mukaan miehen liikkumisessa ja ruumiinrakenteessa saattoi nähdä yhtäläisyyksiä veljeksiin, mutta oikeus ei katsonut voivansa varmistua henkilöstä.

Yli 1000 sotilasta surmattiin

Camp Speicherin joukkomurhassa surmattiin yli 1000 Irakin armeijan sotilasta kesäkuussa 2014. Sotilaat surmattiin sen jälkeen, kun he olivat poistuneet sotilastukikohdasta siviilivaatteissa. Joukkomurhan takana oli Isis.

Miesten mukaan he eivät edes olleet Irakin Tikritissä joukkomurhan aikaan.

– Riitaista jutussa on se, ovatko irakilaiskaksoset osallistuneet joukkomurhaan ja jos ovat, niin millä tavalla. Iso kysymys on myös se, että jos veljekset todetaan syyllisiksi, niin mihin rikokseen he ovat syyllistyneet: terrorismirikokseen, sotarikoskeen vai molempiin, Laitinen totesi loppulausunnossaan.

Syyttäjän mukaan miehet tulisi tuomita sekä terrorismi- että sotarikoksesta.

Todisteena televalvontatietoja

Hovioikeudessa esitettiin todisteina myös televalvontatietoja.

Syyttäjän mukaan irakilaiskaksosten käytössä olleilla puhelinliittymillä ei ollut käyttöä 11.-16. kesäkuuta 2014, eli joukkomurhan aikaan.

– Huomionarvoista on, että käyttökatkos molempien liittymissä on samanaikainen. Se viittaa siihen, että käyttökatkoksen syy molempien liittymissä on sama, syyttäjä sanoi viitaten joukkosurmaan.

Oikeudenkäynti venyi

Oikeudenkäynti Turun hovioikeudessa venyi erittäin pitkäksi. Jutussa järjestettiin valmisteluistunto jo kesäkuussa 2018 ja pääkäsittelyn oli tarkoitus alkaa alkusyksystä 2018.

Kaikkiin todistajiin ei kuitenkaan saatu tuolloin yhteyttä. Todistajat saatiin lopulta kiinni, mutta järjestelyt irakilaisviranomaisten kanssa vaativat aikaa, ja oikeuskäsittelyä lykättiin vajaalla vuodella.

Tänä syksynä jouduttiin vielä oikeudenkäynnin aikana odottamaan todisteita.

Hovioikeus kuuli yhteensä noin 15 henkilötodistajaa oikeudenkäynnin aikana. Neljä heistä oli anonyymejä. Kaikki anonyymit todistajat olivat syyttäjän nimeämiä.

Käräjäoikeus katsoi aikanaan ongelmalliseksi muun muassa sen, että osaa todistajista kuultiin anonyyminä Irakista videoyhteyden välityksellä.

"Tuomio ei voi perustua anonyymeihin todistajiin"

Puolustuksen mukaan anonyymit todistajat jutussa ovat ongelmallisia.

– Näyttö perustuu pitkälti anonyymien todistajien kertomuksiin. On huolellisesti arvioitava, mikä on tosiasiallista tietoa ja mikä on kuulopuheisiin perustuvaa todistajien kertomusta, toisen miehen asianajaja Mika Miesmäki sanoi tänään hovioikeudessa.

– Tuomiota ei voida perustaa anonyymeihin todistajiin, toisen veljeksen asianajaja Kaarle Gummerus totesi loppulausunnossaan.

Puolustuksen mukaan vaihtoehtoista tapahtumienkulkua ei voida sulkea pois ja syytteet tulisi hylätä.

– Jos barettimiehen osuus poistettaisiin näytöstä, ei näytöstä jää jäljelle oikeastaan mitään. Suuri osa näytöstä perustuu barettimiehestä kuvattuun videoon, Miesmäki sanoi.

– Yksin anonyymien todistajien kertomusten perusteella ei ketään voida tuomita mistään teosta, hän jatkoi.

Pitkä ja raskas prosessi

Käräjäoikeus totesi vuonna 2017 tuomiossaan, että jutussa jäi varteenotettava epäily siitä, että kaksoset olisivat syyllistyneet rikoksiin.

Näyttö jätti käräjäoikeuden mukaan avoimeksi sen vaihtoehdon, että kaksoset eivät liity syytteessä tarkoitettuihin tapahtumiin mitenkään.

Sekä käräjä- että hovioikeudessa syyttäjä ja puolustuksen edustajat matkustivat todistajien kuulemista varten Irakiin. Todistajien kuulemiset välitettiin videoyhteydellä oikeuteen Suomeen.

Käräjäoikeudessa Irakissa ei kuitenkaan saatu kuultua lainkaan puolustuksen todistajia, koska he pelkäsivät turvallisuutensa puolesta.

Ensimmäinen kerta maailmassa

Hovioikeudessa kaikkien todistajien kuuleminen järjestyi, kun apuun tuli YK:n alainen Unitad. Sen tehtävänä on auttaa Irakissa Isisin pahimpien rikosten selvittämisessä.

Irakilaiskaksosten oikeudenkäynti oli ensimmäinen maailmassa, jossa Unitad oli apuna. Kerta ei varmasti jää viimeiseksi, sillä Suomen esimerkistä otetaan mallia muualle.

– Tämä oli hyvin poikkeuksellinen oikeudenkäynti – jopa koko maailman mittakaavassa. Tämä rikos on hyvin poikkeuksellinen, josta syyte on nostettu, ja tapa, jolla oikeudenkäynti on järjestetty, on toistaiseksi ainutlaatuinen maailmassa, syyttäjä kertoi.

Osapuolten mukaan oikeudenkäynti oli raskas ja pitkä prosessi, mutta se sujui kuitenkin hyvin.

– Nyt voidaan todeta, että kaikki puolustuksen ja syyttäjän todistelu on pystytty ottamaan vastaan, syyttäjä totesi.

Hovioikeus antaa tuomionsa jutussa helmikuun lopussa.

Lue myös:

    Uusimmat