Suomi kiristi linjaa: Jo 14 riskihenkilöltä viety turvapaikka tai toissijainen suojeluasema

1:52

Kansallista turvallisuutta uhkaavia henkilöitä hätistellään maasta.

Julkaistu 05.04.2026 19:06

rebekka.harkonen@mtv.fi

Kansallisen turvallisuusuhan perusteella suojeluaseman Suomessa on menettänyt vuoden 2025 alusta lähtien 14 henkilöä. Vastaavia tapauksia on Migrissä harkinnassa lisäksi 15.

Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan kaikki suojeluaseman menettäneet ovat Irakin ja Venäjän kansalaisia. Heistä yhdeksällä henkilöllä on ollut pakolaisasema ja viidellä toissijainen suojeluasema.

Yhtäkään heistä ei ole toistaiseksi voitu poistaa maasta, koska päätösten valitusprosessi on kesken.

Vireillä olevat jutut koskevat Irakin ja Venäjän lisäksi myös kolmen muun maan kansalaisia.

Suojeluaseman lakkauttaminen turvallisuusuhan perusteella on ollut mahdollista vasta vuoden 2025 tammikuusta lähtien lakimuutoksen myötä. Pysyvän oleskeluluvan peruuttamista koskeva lakimuutos tuli voimaan saman vuoden toukokuussa.

Valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell Maahanmuuttovirastosta kertoo, että suojeluasema on lakkautettu nyt turvallisuusuhan perusteella 14 henkilöltä.

– Näiden lakimuutosten jälkeen olemme tehneet päätöksen yhteensä 14 henkilölle suojeluaseman lakkauttamisesta kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi, kertoo valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell Migristä.

– Tällä lakimuutoksella on haluttu antaa selvä viesti siitä, että tällainen henkilö, joka vaarantaa meidän kansallista turvallisuutta, ei ole tähän maahan tervetullut.

MTV:n tietojen mukaan suojeluasemansa menettäneiden joukossa irakilaiskaksoset, joita syytettiin terrorismirikoksista, mutta syytteet hylättiin. Veljeksiä ei voida tällä hetkellä karkottaa, sillä Irakissa heitä uhkaa teloitus.

MTV:n tietojen mukaan Irak on etsintäkuuluttanut kymmenen vuotta Suomessa oleskelleet irakilaisveljekset epäiltyinä terroristisista murhista.

Turvapaikka

Turvapaikka perustuu Geneven pakolaissopimukseen.
Turvapaikka voidaan myöntää henkilölle, joka perustellusti pelkää vainoa uskontonsa, poliittisen mielipiteensä, etnisen taustansa, kansallisuutensa tai tiettyyn yhteiskunnallisen ryhmään kuulumisen vuoksi.
Turvapaikan myötä henkilö saa pakolaisaseman.
Turvapaikka on henkilön oikeuksien ja aseman osalta vahvempi kuin toissijainen suojelu.
Turvapaikkaa ei voi saada, jos on perusteltu syy olettaa, että henkilö on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle.
Turvapaikkaa ei myöskään voi saada, jos tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Tai jos on tehnyt muun törkeän ei-poliittisen rikoksen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteen vastaisen teon ennen Suomeen saapumistaan.
Jos henkilö täyttää muut turvapaikan edellytykset, mutta on syyllistynyt rikokseen, hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, koska palautuskielto estää hänen palauttamisen kotimaahansa.

Lähtöpassit Suomesta

Suojeluaseman ja pysyvän oleskeluluvan menettäminen tarkoittavat käytännössä lähtöpasseja Suomesta.

Jos päätös saa lainvoiman, henkilö poistetaan maasta ja hänet määrätään maahantulokieltoon. Poikkeuksena ovat ne ulkomaalaiset henkilöt, joita koskee kansainvälisen oikeuden mukainen palautuskielto.

– Olemme tehneet nyt vasta 14 päätöstä tämän kansallisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella. Kaikilla heillä ei ole palautuskieltoa, eli osan palauttaminen on periaatteessa mahdollista, Forssell sanoo.

Forssell painottaa, että palautuskielto on kuitenkin ehdoton, eikä siinä ole tulkinnanvaraa.

– Ketään ei voida palauttaa sellaiselle alueelle, jossa häneen voisi kohdistua kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava rangaistus. Kiellolla suojataan ihmishenkeä.

Toissijainen suojelu

Jos turvapaikan myöntämisen perusteet eivät täyty, henkilölle voidaan tietyin ehdoin myöntää toissijainen suojeluasema.
Näin voi olla esimerkiksi, jos henkilöä uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Perusteena voi olla henkilön kotialueen aseellinen selkkaus, jossa mielivaltaisen väkivallan taso on niin korkea, että se aiheuttaa vaaran kelle tahansa siviilille.
Ennen toissijaisen suojelun myöntämistä selvitetään, olisiko henkilön mahdollista palata kotimaassaan toiselle alueelle.
Toissijaista suojelua ei myönnetä, jos henkilön epäillään olevan vaaraksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle.
Toissijaista suojelua ei myönnetä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.
Myös useampaan törkeään rikokseen syyllistyminen ennen maahan saapumista ja rikosvastuun pakoilu estävät toissijaisen suojelun myöntämisen.

Vaikuttaa työntekoon

Kun ulkomaalainen menettää pysyvän oleskelulupansa, hänelle voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa. Suojeluaseman ja pysyvän oleskeluluvan menettäneitä ei siis laiteta säilöönottoyksiköihin.

Tilapäinen lupa voi olla tarpeen, jos henkilöä ei voida palautuskiellon takia passittaa kotimaahansa. Oleskeluoikeus perustuu valitusvaiheessa olevaan suojeluasemaan.

– Kyllähän tämä rajoittaa hänen elämäänsä, Forssell toteaa.

– Kun hänellä on tilapäinen lupa, hänellä ei ole oikeutta työntekoon tai perheen yhdistämiseen. Hän ei voi myöskään saada pysyvää oleskelulupaa eikä Suomen kansalaisuutta.

oleskelulupa Maahanmuuttovirasto on lakkauttanut reilun vuoden aikana 14 ulkomaalaisen riskihenkilön suojeluaseman Suomessa.Lehtikuva

Suojeluaseman lakkauttaminen ja pysyvän oleskeluluvan peruuttaminen johtaa myös muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan menettämiseen.

– Tällöin hän ei ainakaan tätä matkustusasiakirjaa käyttäen pysty matkustamaan.

Vaikka henkilö putoaa tilapäiselle oleskeluluvalle, hänellä on pääsääntöisesti oikeus Kelan etuuksiin.

Sen sijaan kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen ja siihen liittyvän valitusprosessin aikana henkilö on oikeutettu enää välttämättömään toimeentuloon, eli lähinnä ruokaan ja lääkkeisiin.

Tilapäinen voi olla ikuista

Tilapäiset oleskeluluvat ovat voimassa vuoden kerrallaan ja uusi tilapäinen oleskelulupa voidaan myöntää käytännössä loputtomiin. Migri kuitenkin arvioi henkilön palauttamismahdollisuuksia aina uutta lupaa harkitessaan.

– Kategorisesti katsotaan, onko henkilötilanteessa tai maan tilanteessa tapahtunut muutoksia, Forssell kertoo.

Jotta henkilö voidaan palauttaa kotimaahansa, tilanteen siellä pitäisi olla muuttunut pysyvästi hänelle turvalliseksi.

– Voi olla tullut esimerkiksi merkittäviä lakimuutoksia, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön tilanteeseen, Forssell kuvailee.

Henkilö on voinut saada myös jonkun muun maan kansalaisuuden ja viranomaisten tietoon on voinut tulla, että hän onkin oleskellut pitkiä aikoja kotimaassaan.

Rikokset voivat viedä turvapaikan

Myös vakava rikos voi uuden lakimuutoksen myötä johtaa suoraan turvapaikan tai toissijaisen suojeluaseman menettämiseen. Tällöin rikoksen tulee olla tehty 1. tammikuuta 2025 jälkeen.

Turvapaikan voi menettää, jos henkilö on lainvoimaisesti tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja häntä pidetään siksi yhteiskunnalle vaarallisena. Tällaisia päätöksiä Migri ei ole vielä tehnyt.

Toissijaisen suojeluaseman menettämiseen riittää pelkkä perusteltu epäily törkeästä rikoksesta. Näitä asioita Migrissä on vireillä tällä hetkellä 103 ja suurimmat kansallisuusryhmät ovat Irak, Syyria, Somalia ja Afganistan.

1.03939491 Vaikka riskihenkilöt saisivat jatkaa oleskelua maassa esimerkiksi palautuskiellon takia, viranomaiset seuraavat heitä tarkasti.All Over Press

Käytännössä rikokset olivat jo ennen lakimuutosta peruste harkita suojeluaseman lakkauttamista, vaikkakaan ne eivät yksin riittäneet suojeluaseman menettämiseen. Harkinnan käynnisti joko poliisin tekemä karkotusesitys tai Migrin oma aloite.

Tällöin Migri arvioi suojeluaseman lakkauttamista muilla ulkomaalaislain perusteilla, minkä jälkeen henkilö voitiin karkottaa rikosperusteisesti.

8:41 Rikostoimittajat: Irakilaiskaksosten turvapaikka ja oleskelulupa peruttiin Rikostoimittajat keskustelivat Huomenta Suomessa maaliskuun lopulla irakilaiskaksosten tilanteesta.

Rebekka Härkönen

MTV Uutiset

Rebekka Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa rikos- ja oikeustoimittajana.

Härkönen ottaa mieluusti vastaan rikosaiheisiin liittyviä vinkkejä, silminnäkijähavaintoja, valokuvia sekä videoita.

Toiselta ammatiltaan Härkönen on rikoskirjailija.

Instagram ja Threads: @rikostoimittaja_harkonen

MTV Uutiset nyt: