Tällä viikolla tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomi järjesti neuvoa antavan kansanäänestyksen EU:hun liittymisestä. Tulevina vuosina EU:lla on väistämättä edessään muutoksia.
Vuonna 1994 järjestetyssä äänestyksessä 56,9 prosenttia äänesti jäsenyyden puolesta. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuoden 1995 alussa.
– Moni suomalainen piti EU:ta aluksi huonona juttuna, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Liittymisen aikoihin suomalaisia epäilytti Haaviston mukaan etenkin se, kuinka paljon EU tulee puuttumaan pikkuasioihin. Viime vuosina ensin koronapandemian ja sitten sodan myötä suomalaisten EU-myönteisyys on kuitenkin kasvanut voimakkaasti.
Lue myös: Lähi-idän tilanne äärimmäisen kireä – EU:n ulkoministerit koolle
Miltä EU:n tulevaisuus näyttää?
EU:n jäsenmaiden veto-oikeus päätöksenteossa on herättänyt keskustelua Unkarin asetuttua useissa päätöksissä poikkiteloin pääministerinsä Viktor Orbánin johdolla.
– Puhetta on ollut, että EU siirtyisi enemmistöpäätöksentekoon, ja käsittääkseni myös suomalaisilla on tähän halua, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Annastiina Kallius.
Hänen mukaansa kysymys veto-oikeudesta on laajempi kuin Unkarin rooli EU:ssa. Kalliuksen mukaan EU:n tulevaisuutta määrittävät muun muassa sen laajentuminen sekä ilmastokriisi.
– Miltä EU tulee näyttämään esimerkiksi 2030-luvulla ja kuka on silloin vallassa? Kallius kysyy.
Kallius muistuttaa, että enemmistöpäätöksenteko merkitsisi sitä, että myös Suomi saattaisi joskus olla vähemmistössä eri mieltä jostakin EU-päätöksestä.
– EU voisi silloin tehdä myös päätöksiä, joista me emme pidä, Kallius sanoo.
Lue myös: Orbán: "Laiton maahanmuutto johtaa antisemitismiin ja homofobiaan" – joutui kovaan ryöpytykseen
Haavisto huomauttaa, että suurin osa EU:n päätöksistä tehdään määräenemmistöllä ja niiden ulkopuolelle jäävien päätösten määrä on pieni.
– Kyse on kuitenkin silloin isoista asioista, Haavisto sanoo.
Sekä Haavisto että Kallius ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n on tulevaisuudessa panostettava aiempaa enemmän myös yhteiseen puolustukseen riippumatta siitä, kuka valitaan Yhdysvaltain presidentiksi ensi kuun vaaleissa.
– Me olemme Euroopassa tuudittauduttu siihen, että Nato kyllä hoitaa. Olisi tervettä, että Euroopassa mietittäisiin puolustusta myös muun kuin Naton kautta, Kallius sanoo.