Lakipykälä sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökunnan rokotussuojasta on jälleen herättänyt keskustelua kausi-influenssarokotuksen tarpeellisuudesta ja tehosta.
Suomessa rokotusvastaisuus on jostain käsittämättömästä syystä noussut, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Ei meillä ennen ole ollut mitään tällaista, mutta kun joku lapsi tai nuori kärsii rokotuksesta, kuten sikainfluenssarokotuksen Pandemrixin kohdalla kävi, niin reaktio on selviö.
Paavola sanoo, että sensaatiomainen uutisointi rokotehaitoista on myös voinut johtaa siihen, että jotkut kyseenalaistavat rokotusten turvallisuuden.
– Mutta jos ajattelee terveydenhuollon kannalta, niin ovathan rokotukset maailman paras juttu. Yleistä tietoisuutta rokotteista kannattaa parantaa ja samalla satsata parhaisiin ja tehokkaimpiin rokotteisiin.
Influenssarokotus on yleensä hyvin siedetty. Nykyisetkin kausi-influenssarokotukset suojaavat niin sanotun sikainfluenssan A(H1N1) jälkeläisviruksia vastaan. Kausi-influenssarokotteet ovat erilaisia kuin pandemiarokote, eivätkä altista narkolepsialle.
Pandemiarokote Pandemrix sisälsi erilaisen influenssavirusseoksen proteiinia, jonka epäillään voineen myötävaikuttaa narkolepsian puhkeamiselle henkilöille, jotka olivat perimältään sille alttiita.
Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:ltä sanoo, että saman hypoteesin mukaan myös itse sikainfluenssa saattoi laukaista narkolepsian. Hypoteesia tukee muun muassa kiinalainen tutkimus, joka osoittaa, että narkolepsiatapaukset lisääntyivät myös rokottamattomilla sikainfluenssan sairastaneilla.
Uusi laki ei miellytä kaikkia hoitajia
Paavola uskoo, että juuri hoitohenkilökunnan kohdalla suurin osa rokotuskriittisyydestä johtuu maaliskuun alussa voimaan tulevasta tartuntatautilain pykälästä. Jotkut kokevat sen rikkovan itsemääräämisoikeuttaan.
– He eivät vastusta rokotusta sinänsä, vaan tapaa, jolla rokotuskattavuutta nostetaan.
Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka on samoilla linjoilla.
– Näin suuresta henkilöstömäärästä kun on kysymys, niin on varmaan joukossa rokotevastaisiakin. Tämä vastustus liittyy yleensä kuitenkin lähinnä tapaan, jolla tätä lakimuutosta on jossain paikoissa hoidettu.
Sekä Paavola että Kukka tähdentävät, että rokotevastaisuus ei ole yleistä hoitohenkilökunnan parissa.
STT:n sairaanhoitopiireiltä keräämät tiedot viittaavat samaan. Ilmiö on marginaalinen.
– Aktiivista ja ideologista kieltäytymistä ilmenee hyvin vähän, sanoo sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Erikoislääkäri Sohvi Kinnula Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioiden torjuntayksiköstä kertoo, että yksittäisten työntekijöiden tiedetään jättäneen influenssarokotuksen ottamatta.
– Muiden tartuntatautilain mukaisten rokotteiden ottamisessa ei juuri ole vastustusta.
2:10
