Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen PTT:n mukaan Suomessa on lievä asuntojen hintakupla, joka purkautuu maltilliseen hintojen laskuun seuraavien kolmen vuoden aikana.
PTT:n tutkija Janne Huovari arvioi hintakuplan suuruudeksi koko maassa keskimäärin noin 5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kupla on suurempi mutta jää alle 10 prosentin. Se painaa vuosina 2005-2007 asuntojen hinnat keskimäärin vajaan 2 prosentin laskuun koko maassa ja 3 prosentin laskuun pääkaupunkiseudulla vuodessa. Kovinta lasku on PTT:n ennusteen mukaan Tampereen ja Oulun seutukunnissa, joissa asuntojen hinnat putoavat keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa.
Pohjoisen pikkukaupungeissa ja maaseudulla asuntojen hinnat jopa jatkavat lievää nousuaan. Huovari muistutti kuitenkin, että näillä alueilla vain osa asunnoista käy ylipäätään kaupaksi, ja suuri määrä asuntoja on jo pudonnut kokonaan hintatilastojen ulkopuolelle.
Suhteelliset erot kaventuvat
Syynä PTT:n alentuvaan hintaennusteeseen on se, etteivät lainakorot enää laske, laina-ajat eivät pitene ja muuttoliikkeen suunta on kääntynyt. Mm. Helsinki menettää väkeään kehyskuntiin ja jopa pitemmälle.
Laina-aikojen pidentyminen jopa 30 vuoteen on osaltaan selittänyt asuntojen hintojen pysymistä voimakkaassa nousussa vuosikymmenen alun ajan kasvukeskuksissa. Muualla samaa vaikutusta ei ole ollut, mikä osoittaa Huovarin mielestä hintakuplan syntyneen kasvukeskuksiin.
Muuttovoitollisten seutukuntien määrä on kasvanut, ja kaikkein suurin muutos on tapahtunut muuttotappiollisissa seutukunnissa. Niiden väkimäärä vähenee enää runsaat 5000 ihmistä vuodessa, kun 1990-luvun lopulla tappio nousi useina vuosina yli 15 000 ihmisen. Se tukee asuntojen hintojen suhteellisten erojen kaventumista maan eri osissa vuosina 2005-2007, PTT arvioi.
PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan asuntojen hinnoissa näkyy talouskasvun muuttuminen kotimarkkinavetoiseksi. Se jakaa kasvua tasaisemmin maan eri osiin kuin kasvukeskuksissa jylläävä vientiteollisuus.