Suomen yleisin sukunimi on yhä Korhonen – perässä seuraavat Virtanen ja Mäkinen nyhjättiin aikoinaan tyhjästä

2:29
Superpesiksen hallitsevassa Suomen mestarijoukkue Sotkamon Jymyssä on pelattu 2000-luvulla vain yksi ottelu ilman Korhosia.

Suomen tavallisimmat sukunimet ovat Korhonen, Virtanen ja Mäkinen. Nimien juuret ulottuvat 1800-luvulle, jolloin sukunimettömille alettiin keksiä nimiä.

Suomen yleisin sukunimi, Korhonen, on lähes 23 000 suomalaisella. Digi- ja väestötietovirasto listasi nimet tällä viikolla.

Väkilukuun suhteutettuna Korhosia on eniten Rautavaaralla Pohjois-Savossa, noin 15 prosenttia asukkaista. Korhosia on paljon myös Sotkamossa Kainuussa.

Katso ylläolevalta videolta, miten Korhoset hallitsevat Sotkamossa, muun muassa superpesiksen Suomen mestari -joukkueessa.

Virtanen sai väistyä 2000-luvulla

Ennen Korhosta ykkössijaa piti vuosikausia Virtanen, mutta se joutui väistymään kakkoseksi 2000-luvulla. Kärkiviisikkoa hallitsevat vahvasti nen-päätteiset sukunimet, kiilaa väliin on onnistunut lyömään vain Mäkelä

Kymmenen suosituinta nimeä ovat tässä järjestyksessä: Korhonen, Virtanen, Mäkinen, Nieminen, Mäkelä, Hämäläinen, Laine, Heikkinen, Koskinen, Järvinen.

Nimistötutkija Sirkka Paikkala kertoo monen suosikkinimen syntyneen 1800-luvulla, jolloin osalta puuttui sukunimi kokonaan. Nimiä alettiin antaa muun muassa tällä kaavalla: luontosana+nen, eli Virtanen, Lahtinen, Mäkinen.

Ennen varsinaista yhtä sukunimeä moni sai etunimensä perään asuinpaikan nimen.

– Tavallista kansaa kutsuttiin sen talon tai torpan mukaan, missä he asuivat. Ja jos ihminen muutti toiseen taloon, nimi vaihtui, Paikkala sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Video: Suomen kielen asema nousi 1800-luvulla, jolloin suomenkielisiä sukunimiä alettiin tehtailla tarkoituksella. Haastateltavana nimistöntutkija Sirkka Paikkala.

1:45

Sukunimestä säädettiin myös laissa

Suomen ensimmäinen sukunimilaki tuli voimaan 1920.

– Se oli itsenäisen kansakunnan yksilön tunnus. Taustalla oli monia käytännön tarpeita: piti saada passeja ja vakuutuksia, posti piti saada kulkemaan oikeaan paikkaan. Monet osallistuivat myös yhdistystoimintaan, ja jos mukana oli vain Mattina tai Liisana, meni moni käytännön asia sekaisin, Paikkala sanoi.

Uusi sukunimilaki astui voimaan vuonna 1985. Muutoksen pelättiin aiheuttavan jopa avioeroja. 

Video: Vuonna 1985 naiset saivat pitää avioliitossa oman sukunimensä. Historiallisesti siinä ei ollut mitään uutta, kertoo Sirkka Paikkala. 

0:47

Juttua muokattu 23.11. kello 9.28: Muokattu tekstiin Väestörekisterikeskuksen nimi Digi- ja väestötietovirastoksi. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät vuoden alussa ja vaihtoivat nimensä. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja