Käytätkö sinäkin tätä elettä aivan väärin? "Sen merkitystä ei kunnolla ymmärretä"

Toinen ulkomaalaisia usein hämmentävä ele on Vullon mukaan leuan siveleminen sormenpäillä itsestä poispäin. Se merkitsee, ettei henkilöä kiinnosta tai huvita jokin asia.

Elekielen asiantuntijalle on kysyntää ympäri maailmaa

Vullo on luonut italialaisen elekielen opettamisen ympärille kokonaisen työuran. Kaikki alkoi, kun sisilialaissyntyinen Vullo muutti 32-vuotiaana Lontooseen englannin kieltä osaamatta. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, hän ymmärsi italialaisilla olevan hallussaan ainutlaatuinen viestintätaito.

Sittemmin Vullo on tehnyt italialaisten elekielestä elokuvan ja teatteriesityksen sekä opettanut sitä yliopistoissa ja kulttuuri-instituuteissa ympäri maailman, aina Yhdysvalloista Aasiaan ja Saksasta Norjaan.

Lue myös: Italia voitti oikeuskiistan: Ravintolaketju joutunee muuttamaan "mafianimensä" – miten käy Suomessa?

Italian televisiossa hän on esittänyt oopperaa vain elekieltä käyttäen, minkä lisäksi Vullo on kirjoittanut aiheesta kirjoja. Käyntikortissaan hän kutsuukin itseään italialaisen elekielen suurlähettilääksi.

– Sanaton viestintä on äärimmäisen tärkeää kaikille ihmisille, kulttuurista riippumatta. Aikana, jolloin tekoäly on ottamassa vallan, meidän ei pidä unohtaa tunneälyämme. Ja miten sitä voisi ilmaista paremmin, kuin kehon avulla, Vullo kysyy.

Italialaisille elekieli on historian saatossa ollut sekä keino kommunikoida maata vuoron perään hallinneiden vieraiden kansojen kanssa, että salakieli, jota vain italialaiset itse ymmärsivät. Myöhemmin italialaiset ovat itse lähteneet maailmalle usein ummikkoina, paikallista kieltä osaamatta.

Nykyisin italialaisilla on omat eleensä esimerkiksi petetyksi tulemiselle, pelkäämiselle ja spagetin syömiselle. Osa eleistä ymmärretään ympäri Italiaa, osa vain tietyllä alueella.

"Henkilökohtaista tilaa ei ollut olemassa"

Italialaisten ja pohjoisempien kansojen välillä eroja löytyy myös henkilökohtaisen tilan tarpeen suhteen. Välimeren maissa kasvaneiden ihmisten pienempi henkilökohtaisen tilan tarve voi näkyä tiiviimpänä katsekontaktina, fyysisenä läheisyytenä ja erilaisena kosketteluna.

Luca Vullo toivoo italialaisen sanattoman viestinnän pääsevän jonain päivänä Unescon aineettoman maailmanperinnön luetteloon.MTV

Vullo havainnollistaa henkilökohtaisen tilan eroja pyytämällä suomalaista ja slovenialaista toimittajaa halaamaan toisiaan kuin hyvät ystävät. Lantioiden väliin jää huomattavasti enemmän ilmaa kuin kahden italialaisen välisessä tiiviissä halauksessa, johon liittyy niin poskipusuja kuin puolelta toiselle heilumista.

Mitä fyysistä etäisyyttä vaalivat suomalaiset voisivat oppia italialaisilta?

– Se, mitä voimme oppia, on ensinnäkin kulttuurien kunnioittaminen. Jokaisen pitää kunnioittaa toisen kulttuuria. Itse olen oppinut pohjoiseurooppalaisilta, ettei henkilökohtainen tila ole huono asia, Vullo sanoo.

Lue myös: Italian suosituin pasta valmistuu viidestä ainesosasta – paikalliset paheksuvat, jos teet sen näin

Itse hän kertoo kuitenkin kasvaneensa Etelä-Italiassa ympäristössä, jossa henkilökohtaista tilaa ei ollut olemassa.

– Kosketamme paljon, annamme suukkoja, halaamme. Välillä se voi olla myös ärsyttävää. Se mitä tästä voi oppia on, että erilaisuus on rikkautta. Jokainen meistä on omanlaisensa, eikä kenenkään pidä muuttua toisenlaiseksi, Vullo sanoo.

Vullo kertoo kuitenkin toistuvasti nähneensä, miten vähemmän fyysisistä kulttuureista tulevat ihmiset avautuvat elekielityöpajan jälkeen. Teatteriesitystensä osaksi hän on ottanut mukaan oman sisilialaisen äitinsä, joka on innostanut ulkomaalaiset esityksen jälkeisiin pitkiin halaamismaratoneihin.

– Eräs heistä sanoi, ettei ole halannut edes omaa äitiään samalla tavalla, Vullo muistelee.

Elekieli on puolustamisen arvoista

Vullolle elekieli on osa italialaisten kulttuuriperintöä. Erityisesti iäkkäämpien italialaisten elekieli on hänen mukaansa vaarassa kadota, samoin kuin tietyt paikalliset murteet. Siksi sanattoman viestinnän taitoa pitää dokumentoida, vaalia ja opettaa.

Lue myös: Italialaiselle ruoalle harvinainen tunnustus

Hänestä italialaisella elekielellä olisi hyvät mahdollisuudet päästä myös Unescon aineettoman maailmanperinnön luetteloon, johon italialainen ruokakulttuuri hyväksyttiin viime vuonna.

– Teen parhaillaan töitä sen eteen ja olen varma, että ennen kuolemaani vielä onnistun, Vullo lupaa ja nauraa.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!