Hallitseva Pihtiputaan mummo muistuttaa, että uutisia pitää tehdä suomeksi niin, että kaikki ymmärtävät ne.
Kirjoita niin, että Pihtiputaan mummokin ymmärtää.
Tämä selkosanaisuutta painottava sanonta on monelle suomalaiselle toimittajalle tuttu. 1960-luvulla Tampereen lehtimiestyön opettajan Allan Liuhalan kerrotaan mitanneen hyvää viestintää ja journalismia Pihtiputaan mummon ymmärryksellä.
Kyseessä ei kuitenkaan ole vain sanonta, sillä Pihtiputaalla valitaan kolme vuoden välein Pihtiputaan mummo. Ensimmäisenä mummon tittelin sai vuonna 1994 Kyllikki Varha ja tällä hetkellä hallitsevana mummona toimii Sirpa Närhi.
Pihtiputaan mummon valitsee valintalautakunta, jolle paikalliset voivat jättää ehdotuksia ämpäreihin kauppojen luona. Närhi sanoo yllättyneensä valinnastaan, mutta kuvailee mummon pestiä ihanaksi.
Tapahtumia mummolle on parissa vuodessa kertynyt jo neljän sivun verran. On muun muassa avattu kesätoria ja esiinnytty televisiossa.
– Olen saanut hyvää palautetta siitä, että on mummo, joka on todella esillä, Närhi kertoo.
Närhi sanoo Pihtiputaan mummon "kulttihahmon" juurien juontavan Tampereen lehtimiestyötä pidemmälle. 1900-luvun alussa Pihtiputaan kirkkoherran puoliso tunnettiin "täräkkänä ihmisenä".
– Hänestä on lähtenyt sanonta Pihtiputaan mummosta.
Tekoälyn käytölle kritiikkiä
Hallitseva mummo kertoo seuraavansa uutisia enimmäkseen televisiosta ja radiosta.
– On harmi, että uutistarjonta ei ole tällä hetkellä mukavaa kuunneltavaa, hän sanoo viitaten maailman sotiin.
Närhi nostaa esiin suomen kielen tärkeyden. Hän toteaa katsovansa kännykästään välillä toimittajien käyttämiä sanoja, joita ei ymmärrä.