Mainos

Tällainen on pian 20-vuotias Suomen Sisu: Kansallismielisiä kohukirjoituksia, nokittelua uusnatsien kanssa – ”Ollaan ikään kuin luotu koko skene”

9:23

Kansallismielinen järjestö täyttää marraskuussa 20 vuotta. Kohujenkin siivittämien vuosien saatossa Suomen Sisu näkee tuoneensa maahanmuuttokriittisyyden osaksi Suomen politiikkaa.

Video: Näin Tuomas Enbuske ja Ruben Stiller tenttasivat Suomen Sisun Teemu Lahtista syksyllä 2015.

Keväällä vuonna 1998 joukko isänmaallisesti ajattelevia nuoria tapasi viikoittain vaihtamassa ajatuksia muun muassa sotakirjallisuutta myyvässä Burning Books -kirjakaupassa Helsingissä.

Joukossa oli parikymppinen Teemu Lahtinen, joka oli turhautunut sodanjälkeisiin tunnelmiin jämähtäneeseen "hörhöilyyn", jollaisena kansallismielisyys nähtiin vielä ennen vuosituhannen vaihdetta.

– Suomalaisuuden Liiton aloitteesta ruvettiin perustamaan liitolle nuorisojärjestöä. Kaipasin omaan pirtaani sopivaa järjestötoimintaa, joka ei ole puoluepoliittista, vaan ideologista. Valikoiduin meistä puheenjohtajaksi aiemman yhdistystaustani vuoksi vähän ajopuuteoriamaisesti, Lahtinen muistelee.

Silloisen nuorisojärjestön nimeksi tuli Suomen Sisu, jonka virallisesta perustamispäivästä tulee kuluneeksi 20 vuotta marraskuun 6. päivänä.

Kansallismielisyys salonkikelpoiseksi

Lahtinen on yksi neljästä Suomen Sisun perustajasta. Hän toimi itse yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1998–2002 ja 2005–2007. Tätä nykyä hän toimii yhdistyksen toisena varapuheenjohtajana ja on mukana myös kunnallispolitiikassa.

Lahtisen mukaan itse termi kansallismielisyys keksittiin varsinaisesti vasta 90-luvun lopulla. Suomen Sisun ajamat teemat painottuivat aluksi pakkoruotsin vastustamiseen ja heimoaatetta korostavaan konservatiivisempaan isänmaallisuuteen.

– Aikaisemmin silloin nähtiin, että oli vain natsit ja muut ihmiset. Sen mielikuvan rikkomiseen joutui käyttämään enemmän aikaa kuin nykyään, Lahtinen sanoo.

Myös Jyväskylän yliopiston valtiotieteiden tohtoritutkija Tommi Kotosen mielestä 90-luvun kansallismielisyys nähtiin leimallisemmin hajanaisten uusnatsijärjestöjen ja skinhead-tyyppisten toimijoiden touhuina.

– Siitä eteenpäin liikkeen voisi sanoa keskiluokkaistuneen. Sisullakin oli alussa tarkoitus jossain määrin salonkikelpoistaa liikettä, ja on siinä onnistunutkin, sanoo ääriliikkeitä tutkinut Kotonen.

Sisu sai kenkää

Nuorisojärjestön sukset menivät ristiin Suomalaisuuden Liiton kanssa vuonna 2000. Lahtisen mukaan asiassa oli kyse siitä, että Sisu näki kansallismielisyyden laajempana teemana kuin lähinnä kielipoliittisuuteen pohjaava liitto. 

– Juttu laukesi pariin lehtijuttuun, mitkä hyökkäsivät Sisua vastaan. Se vaaransi liiton silloin nauttiman valtion tuen.

Sisu järjesti mielenosoituksen tukeakseen Itävallan kansallismieliselle Vapauspuolueelle asetettua EU-boikottia vastaan. Mediassa esitettiin väitteitä natsihenkisestä nuorisojärjestöstä.

Suomen Sisu erotettiin liiton jäsenyydestä. 

Uusi alku

Uusi vuosituhat jätti Suomen Sisun hetkeksi tyhjän päälle, sillä liiton mukana menivät myös tilat toiminnalle. Järjestö uudisti organisaationsa, loi uuden periaateohjelman ja jalkautui kaduille muun muassa mielenosoitusten kautta. 

Lahtisella oli uusi visio. Sisussa käytiin kiivasta keskustelua siitä, että Suomessa pitäisi olla kansallismielinen puolue. Ajatuksesta luovuttiin, mutta kansalaisjärjestössä päätettiin vaikuttaa Suomen politiikkaan jo olemassaolevien puolueiden kautta.

Suomen Sisu

  • puoluepoliittisesti sitoutumaton kansallismielinen järjestö
  • perustettiin 6.11.1998
  • alun perin Suomalaisuuden Liiton nuorisojärjestö, erotettiin liitosta vuonna 2000
  • tunnettuja sisulaisia: Jussi Halla-aho, Olli Immonen, Teemu Lahtinen, James Hirvisaari
  • muistetaan mm. Muhammed-pilakuvakohusta vuonna 2006

– Perussuomalaiset valikoitui pääasialliseksi puolueeksi, mutta meillä on jäseniä käytännössä kaikissa puolueissa. Eduskuntaryhmissäkin oli taannoin vielä sisulaisia. Ollaan haluttu pitää poliittinen spektri mahdollisimman leveällä, Lahtinen sanoo.

Tunnetuimpia Suomen Sisun jäseniä ovat nykyisistä perussuomalaisista muun muassa Jussi Halla-aho ja järjestön nykyinen puheenjohtaja Olli Immonen.

Itse järjestössä kärkihahmoja ei haluta Lahtisen mukaan korostaa, sillä selkeän johtohahmon aktiivisuuden hiipuessa koko järjestön toiminta voisi luhistua helpommin.

Asia kuulostaa tutkijatohtori Kotosen korviin erikoiselta.

– Suomen Sisuun liittyvä keskustelu on ollut pitkälti viimeiset kymmenen vuotta keskustelua Halla-ahosta ja Halla-ahon mielipiteistä. Jos on henkilötasolla edes vähäänkään kenttää seurannut, jokainen osaa mainita Halla-ahon, Immosen ja Lahtisen tässä yhteydessä.

Muhammed-kohu nosti Sisun tapetille

Viimeistään vuonna 2006 Sisusta tiesivät nekin, jotka eivät olleet järjestön vaiheita aiemmin seuranneet.

Tanskalainen Jyllands-Posten oli julkaissut kiistanalaiset Muhammed-pilakuvat lehdessään edellisenä vuonna. Teko kohautti etenkin muslimimaissa ja synnytti väkivaltaisiakin protesteja ympäri maailman.

Lahtinen päätti sananvapauden nimissä julkaista kuvat myös Suomen Sisun sivuilla. Tempauksesta seurasi mediakohu, nuhtelua ministeritaholta ja rikosepäilyt kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan loukkaamisesta.

Lahtinen kävi KRP:n kuulusteluissa useaan otteeseen. Lopulta rikosta ei nähty tapahtuneen. Sisu sen sijaan sai valtavaa näkyvyyttä.

– Sivujemme kävijämäärät räjähtivät. Kaikki kohut ovat näkyneet positiivisena kävijäpiikkinä.

Kotonen näkee provokaatioon perustuvan strategian olevan Sisulle onnistunutta brändäystä.

– Jos he onnistuivat asemoimaan itsensä vastapooliksi niin sanotulle "suvaitsevaistolle" tai "vihervasemmistolle", se voi olla heille hyväkin asia. Lahtinen puhuu paljon markkinoinnin ja brändäyksen kieltä. Erilaiset provokaatiot voivat vaikuttaa ylilyönneiltä, mutta viime kädessä ne tuovat näkyvyyttä liikkeelle, Kotonen sanoo.

Suurin kävijäimpulssi tuli Lahtisen mukaan vuonna 2015, kun puheenjohtaja Olli Immonenjulkaisi Facebookissa monikulttuurisuutta arvostelevan "sotaankutsun".

Julkaisu sai aikaan laajan keskustelun julkisuudessa ja kritiikkiä tuli kansanedustajilta, jopa perussuomalaisten omista riveistä. Kirjoitus sai torut myös pääministeri Juha Sipilältä. Immonen erosi kohukirjoituksen jälkeen kahdeksi kuukaudeksi puolueensa eduskuntaryhmästä. 

– Immonen kertoi minulle, että julkaisu tehtiin hetken mielijohteesta, niin se oli sitten siinä. Se sattui olemaan Norjan Utøyan iskun vuosipäivä, ja heinäkuussa on uutisrintamallakin vähän hiljaisempaa, niin nämä saivat lumipallon vierimään, Lahtinen arvelee.

Juttu jatkuu videon jälkeen.


Maahanmuutto nousi ydinteemaksi

Vuoden 2000 uudelleenkäynnistyksen, tai Lahtisen sanoin "revoluution" jälkimainingeissa yhä suuremmaksi teemaksi järjestössä alkoi hiljalleen nousta maahanmuutto. Teema ei Lahtisen mielestä ollut vielä järjestön perustamisaikoihin lainkaan poliittinen.

Tällä hetkellä maahanmuuttokriittisyys on Suomen Sisun yksi pääteemoista, sillä järjestössä nähdään kiihtyvän maahanmuuttovirran uhkaavan Suomen yhteiskuntaa.

– Se tuo levottomuutta, sosiaalisia jännitteitä, taloudellisia rasitteita sekä ennalta-arvaamattomia ongelmia, joita ei vielä voikaan nähdä. Se halutaan estää. Määrä tekee myrkyn tässäkin asiassa, Lahtinen sanoo.

Lahtinen sanoo, että maahanmuuton tuominen poliittiseen keskusteluun sekä maahanmuuttokriittisten poliitikkojen saaminen päätösvaltaan ovat olleet järjestön määrätietoisia tavoitteita.

– Mielestäni ollaan luotu uraa ja oltu raivaamassa korpea. Kansallismielisyydestä on tehty laajempien piirien hyväksymä katsantokanta. Ollaan ikään kuin luotu koko skene, johon on tullut muita yrittäjiä samalle teemalle.

Äärioikeistoa vai ei?

Suojelupoliisi on joissain yhteyksissä kuvaillut Suomen Sisua äärioikeistolaisia ajatuksia esille tuovaksi ryhmäksi.

Järjestö ei itse samaistu väitteisiin. Lahtisen mukaan äärioikeistolainen on haukkumatermi, joka tarkoittaa ei-vasemmistolaista. Hänen mukaansa järjestöllä on hyvät suhteet poliisiin, ja yksittäiset lausunnot ovat olleet hätäisesti annettuja poliittiseen tarpeeseen.

Äärioikeistoon perehtyneen tutkijatohtori Tommi Kotosen mukaan Suojelupoliisinkin luonnehdinnat Sisusta ovat olleet vuosien mittaan vaihtelevia. Hän toisaalta huomauttaa, että harvemmin mikään ääriliike luonnehtii itse itseään ääriliikkeeksi.

– Jos lukee Suomen Sisun voimassa olevia periaateohjelmia, niin toki siellä on aika selkeää ulossulkevaa nationalismia, antiliberalismia ja jossain määrin jopa edustuksellisen demokratian halveksumista. Nämä ovat tyypillisesti äärioikeistolaisen ajattelun piirteitä.

– Ideologian tasolla voi ajatella heidät osana äärioikeistolaista kenttää, mutta toimintamuotoja katsoen Sisu on taas hyvinkin maltillinen. Ideologisesti voisi mieluummin niputtaa tätä nykyä jonkin sortin oikeistoradikaaliksi toimijaksi.

Lahtisen mielestä myös mediassa äärioikeistolaista leimaa on käytetty Suomen Sisusta puhuttaessa kohtuuttomalla tavalla. Päälinjana mediajutuissa on hänen mukaansa kärjistävä sensaatiohakuisuus.

– Yksittäisillä henkilöillä on ollut sellaiseksi tulkittavia asenteita, mutta on kohtuutonta leimata sillä kahden tuhannen jäsenen järjestö. Ymmärrän kyllä, että se myy otsikkotasolla. Väliin mahtuu positiivisia valopilkkujakin, että olemme saaneet tasapuolisen, objektiivisen kohtelun, Lahtinen kertoo.

Uusnatseja ei kielletä

Järjestöllä ei kuitenkaan pidä nollatoleranssia uusnatseiksi luonnehdittaville tahoille.

Lahtisen mukaan Suomen Sisun järjestämiin tapahtumiin on osallistunut esimerkiksi uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen kuuluvia henkilöitä. 

– Emme halua niinkään poistaa ketään minkään syyn takia, mutta heidän käyttämistään tunnuksista ollaan annettu tiukkaa palautetta. Saa tulla, mutta ei saa tulla poliittiset tunnukset päällä. Ei suljeta pois, mutta ei sympatiseerata sen kummemmin. 

Sisunkin riveissä tiedetään olleen kansallissosialistisesti ajattelevia jäseniä. Lahtinen perustelee asiaa järjestössä vallitsevalla hyvällä keskustelukulttuurilla, jossa erilaisia mielipiteitä saa esittää vapaasti. 

Kotosen mukaan Sisulla ja Vastarintaliikkeellä on erilaiset toimintaperiaatteet ja ideologiset painotukset, mutta hän uskoo suuren osan katsovan järjestöjen kuuluvan samaan "skeneen".

– Jos esimerkiksi 612-marssin ajatus on yhdistää koko kansallismielistä liikettä, niin siinä mielestä on ymmärrettävää, että päästetään Vastarintaliike mukaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:34

Pesäeroa Vastarintaliikkeeseen

Lahtisen puheessa esiintyy yritysmaailmaan verrastettavissa olevia termejä, kuten "suvereeni markkinajohtaja" ja "strateginen tavoite". Muista kansallismielisesti ajattelevista tahoista hän puhuu "yrittäjinä" tai "kilpailijoina".

Lahtisen mukaan kilpailijoina nähdään toimijat, jotka suhtautuvat Sisuun kylmäkiskoisesti tai ovat ideologaltaan tai toimintansa kautta ristiriidassa Sisun arvojen kanssa.

Yksi kilpailijoista, jonka hän mainitsee nimeltä, on juurikin Pohjoismainen Vastarintaliike.

Viime vuoden lokakuussa Suomen Sisun sivuilla mainostettiin kuitenkin Vastarintaliikkeen Tampereella järjestämää marssia. Tässä vaiheessa Sisu teki julkitulon, jonka mukaan heillä ei ole osaa eikä arpaa tapahtuman kanssa.

– Sekin vain, koska piiritoimijamme oli jakanut piirin sivuille heidän [PVL] mielenosoitusjutun. Jos tätä ei olisi tapahtunut, oltaisiin oltu hiljaa, Lahtinen kertoo.

Kotonen näkee Sisulla olleen viime vuosina ollut asian suhteen eri suuntaisia pyrkimyksiä.

– Heillä on 612-marssit, missä alun perin oli yhteistyötä Vastarintaliikkeen kanssa. Sittemmin on otettu pesäeroa, kuten viime vuonnakin selväsanaisesti ilmoitettiin, ettei lähdetä Vastarintaliikkeen marssiin mukaan, Kotonen sanoo.

Yrittäjät ovat kilpailleet aina

Vaikka Lahtinen puhuu kilpailijoista, hänen mukaansa Sisulla ei ole tarvetta "sabotoida" muita kansallismieleksi luokiteltavia toimijoita. Kilpailu toteutuu parhaiten omaa toimintaa kehittämällä, ei muita kritisoimalla.

– On muitakin yrittäjiä, jotka ovat joillain mittareilla suositumpia kuin me. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe kilpailijoissa sellaista erinomaisuutta tai voimaa, että he voisivat lyödä meitä, hän sanoo.

Kotosen mukaan kentällä ryhmät kilpailevat rankasti joskus pienistäkin tukijaryhmistä. Hänen mukaansa järjestöt tekivät 1990-luvullakaan harvoin yhteistyötä, vaan saattoivat olla riidoissa. Tietynlainen jakolinja on nykypäivänäkin havaittavissa.

 – Nyt kun Suomen Sisu on onnistuneesti vienyt tiettyä osaa markkinoista, niin jonkinlainen vastakkainasettelu Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kanssa on havaittavissa.

Seuraavat 20 vuotta hämärän peitossa

Marraskuussa Suomen Sisulla on takanaan kaksi vuosikymmentä. Mutta mitä järjestöllä on edessä? Lahtisen mukaan Sisu on ollut tovin strategiattomassa tilassa, mutta seuraavia askelmerkkejä suunnitellaan parhaillaan.

Aiempia tavoitteita olivat kansallismielisen kentän kuninkuus sekä maahanmuuttokrittisyyden tuominen politiikkaan. Lahtisen mukaan aikanaan vaikeinakin pidetyt tavoitteet saavutettiin, joten seuraavan etapin rima on korkealla.

– On esitetty, että Suomen maahanmuuttopolitiikka muuttuu sellaiseksi kuin haluamme. Se on kova tavoite. Tietty kunnianhimo voisi edellyttää, että otettaisiin se tavoitteeksi, mutta osa haluaisi pienemmän tavoitteen.

Kotonen näkee, että Sisu on onnistunut niin sanotusti markkinajohtajan asemansa vakiinnuttamisessa. Jo pelkästään 20 vuotta kansallismielisellä sektorilla pystyssä pysymisen voi tutkijatohtorin mukaan lukea meriitiksi.

– Perussuomalaisten johdossa on kaksi tunnettua sisulaista, niin väistämättä se heijastuu myös puolueen politiikkaan. Muutos tapahtuu varmaan sitä kautta, jos se jotain kautta on tapahtuakseen.

Samalla tutkijatohtorille herää mietteitä siitä, mihin Sisua tulevaisuudessa tarvitaan.

– Perussuomalaiset on aika pitkälti heidän linjoillaan, niin tästä herää kysymys, onko Sisun toiminnalle tarvetta. Strategiaansa uudistamalla he ovat kuitenkin viime vuosina levinneet joidenkin kutsumasta "Helsinki-keskeisestä elitistisestä kuppikunnasta" maakuntiin, missä on mahdollista vaikuttaa paikallistasolla.

Teemu Lahtinen ei osaa ennustaa Suomen Sisun seuraavaa vuosikymmentä, tai kahta, mutta toiminnan hän uskoo jatkuvan.

– Ollaan mietitty, miten homma jatkuu, vaikka yhtäkkiä hallitus hukkuisi laivalla.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja