Länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet tuntuvat suomalaisasiantuntijan mukaan Venäjällä pikkuhiljaa niin tavallisten kansalaisten kuin päättäjienkin elämässä. Niillä ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan nopeasti tämänhetkiseen tilanteeseen ja pysäyttämään esimerkiksi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Siihen tarvittaisiin muita toimia, joihin ainakaan kaikki EU-maat eivät ole välttämättä vielä valmiita.
AFP / Lehtikuva
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Euroopan unionin johtajat keskustelivat viime viikolla siitä, miten EU-maat voisivat korvata käyttämäänsä venäläistä energiaa, eli maakaasua, öljyä ja kivihiiltä.
Viikon aikana julkistettiin USA:n ja EU:n sopimus 15 miljardin kuution kaasutoimituksista Eurooppaan tämän vuoden aikana. Lisäksi Yhdysvallat kasvattaa vuotuisia kaasutoimituksia vuoteen 2030 saakka 50 miljardiin kuutioon. Määrä on noin kolmannes Venäjältä tällä hetkellä tuotavasta kaasusta.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhemman neuvonantajan Laura Solangon mukaan 15 miljardin kuution kaasutoimitukset eivät sen enempää ratkaise Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä kuin romahduta Venäjän julkista talouttakaan.
Sen sijaan EU:n asettama tuontikielto venäläisenergialle vaikuttaisi tilanteeseen nopeasti.
– Pakotteet, joita tähän mennessä länsi on asettanut Venäjää vastaan, ovat todella isoja ja todella merkittäviä. Niiden ansiosta Venäjän talouskasvu hyytyy tänä vuonna totaalisesti. Tästä vuodesta eteenpäin nähdään parhaimmillaankin hyvin pientä kasvua, MTV:n Viiden jäkeen -ohjelmassa haastateltu Solanko toteaa.
– Mutta ne toimet eivät vaikuta nopeasti tämänhetkiseen tilanteeseen. Jos haluttaisiin vaikuttaa nopeasti Venäjän valtion tuloihin, olisi melko lailla pakko tavalla tai toisella puuttua niihin energiatuloihin, joita Venäjä saa. Energiantuontia pitää silloin pystyä merkittävästi rajoittamaan.
Pakotteista kärsivät niin päättäjät kuin kansalaisetkin
Pakotteet näkyvät Solangon mukaan Venäjällä joka paikassa.
– Tavallisen kansalaisen kukkarossa ne näkyvät, kun hinnat nousevat nopeammin kuin palkat ja ostovoima heikkenee. Eläkeläinen joutuu miettimään entistä tarkemmin sitä, mitä kaupasta saa ostettua, Solanko arvioi.
– Mutta on niillä merkittävä vaikutus myös siihen, miten Venäjän valtio voi varojaan käyttää.
Vaikeat energiapäätökset
Energiapäätökset ovat Euroopalle vaikeita. Osa maista, kuten Saksa ja Italia, ovat tällä hetkellä varsin riippuvaisia Venäjältä ostettavasta energiasta.
Päätös saattaa jopa nakertaa lännen yhteistä Venäjän vastaista rintamaa.
– On helppo puhua yleisellä tasolla siitä, että energiariippuvuudesta pitää päästä esiin. Mutta kyse on isoista ja vaikeista ratkaisuista, ja niissä maiden erot tulevat varmasti esille.
Myös Suomen talouteen pakotteet vaikuttavat monella tavalla.
– Niin kuin nähtiin jo koronapandemian aikana, me olemme hirvittävän riippuvaisia muista maista ja erilaisista tuotantoketjuista, ja kun jossain tulee häiriö, se vaikuttaa kaikkiin. Suurin vaikutus tulee (tässä tilanteessa) yhtäältä kasvaneen epävarmuuden takia ja toisaalta siksi, että venäläisten ostovoima romahtaa tässä rytäyksessä niin perusteellisesti, että se ei ole enää houkutteleva markkina.
Tullin mukaan pakotteet ovat runnoneet Suomen Venäjän-kauppaa pahemmin kuin Neuvostoliiton romahtaminen. Solangon mukaan väite on uskottava.
– Sitähän se näyttää ensimmäisten viikkojen kokemuksen perusteella. Todella, todella rumaa jälkeä tulee. Monet ovat arvelleet, että Venäjän vienti saattaa tippua puolella tänä vuonna, ja se on valtava romahdus.
Suomen pankin Laura Solanko: Pakotteet näkyvät Venäjällä joka paikassa
