Protestit käynnistyivät syyskuussa Pariisin esikaupunkialueella sijaitsevassa lukiossa, jossa opiskelijat tukivat henkilöstö- ja resurssipulasta lakkoilleita opettajia.
Ranskassa viime päivinä kärjistyneiden opiskelijamielenosoitusten taustalla on vuosia jatkunut tyytymättömyys maan koulutusjärjestelmään. Opiskelijoiden mukaan kouluja vaivaavat henkilöstöpula, suuret opetusryhmät ja resurssien puute.
Mielenosoitukset saivat alkunsa 21. syyskuuta Pariisin esikaupunkialueella sijaitsevassa Saint-Exupéryn lukiossa, jossa opiskelijat lähtivät opettajiensa tueksi protestoimaan henkilöstö- ja resurssipulaa vastaan.
Levisivät nopeasti eri puolille maata
Aluksi protestit eivät herättäneet juurikaan huomiota. Kun opettajien ja opiskelijoiden vaatimuksiin kuitenkin suostuttiin, kouluun lähetettiin lisähenkilöstöä ja lakko päättyi, protestit alkoivat levitä muihin oppilaitoksiin.
Lue myös: Opiskelijamielenosoitukset sulkivat satoja kouluja Ranskassa – kouluja poltettu, kymmenet koulujen työntekijät loukkaantuneet
Opiskelijajohtaja Manès Nadelin mukaan protestin levisivät nopeasti eri puolille maata. Hänen mukaansa protestien laajuus yllätti Ranskan opetusministeriön.
– Mukana on nyt ennennäkemätön määrä kouluja, Nadel sanoi.
Pariisin ja sen lähialueiden lukioiden opiskelijat alkoivat tukkia koulurakennusten sisäänkäyntejä, ja muutamassa päivässä vastaavia protesteja raportoitiin eri puolilla maata Lillestä Marseilleen.
Vaikka protestien nopea leviäminen on yllättänyt monet, opiskelijoiden esittämät vaatimukset eivät ole uusia. Opiskelija- ja opettajajärjestöjen mukaan Ranskan koulutusjärjestelmä kärsii ylikuormituksesta, resurssipulasta ja henkilöstövajeesta.
Tilanne on kärjistynyt erityisesti lukioissa, joissa opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Opiskelijoiden ja opettajien mukaan koulutuksen rahoitus ei ole pysynyt kasvun tahdissa. Oppilaat ovat kertoneet muun muassa ahtaista luokista, puutteellisista tiloista ja opetuksen laadun heikkenemisestä.
Nuoret vaativat lisää panostuksia
Taustalla vaikuttaa vuonna 2010 koettu syntyvyyspiikki, jonka seurauksena lukioikäisten määrä on kasvanut. Samalla koulutuksen rahoitukseen on kohdistunut säästötoimia useiden vuosien ajan.
Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelee nykyisin vähemmän opettajia kuin vuonna 2008, vaikka opiskelijoita on noin 250 000 enemmän. Julkisella sektorilla yli 70 prosentissa luokista on yli 30 oppilasta.
Sisäministeri Laurent Nuñezin mukaan osa opiskelijoiden mielenosoituksista on muuttunut opiskelijaprotesteista kaupunkiväkivallaksi. Viranomaiset ottivat yhtenä päivänä kiinni noin 2 000 ihmistä.
Mielenosoitusten seurauksena on suljettu satoja kouluja, ja poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 ihmistä. Valtaosa kiinni otetuista on alaikäisiä, joilla ei viranomaisten mukaan ole aiempaa rikostaustaa.
Opetusministeri Édouard Geffray tapasi opiskelijajohtajia perjantaina, mutta neuvotteluissa ei saavutettu yhteisymmärrystä. Tapaamisen jälkeen opiskelijajärjestöt kehottivat kannattajiaan osallistumaan tiistain mielenosoituksiin.
Tiistaina eri puolilla maata odotetaan laajoja mielenosoituksia. Niihin arvioidaan osallistuvan tuhansia ihmisiä.
Ratkaisun löytämistä vaikeuttaa myös Ranskan heikko julkinen talous. Hallitus pyrkii hyväksymään vuoden 2027 budjetin, jonka tavoitteena on pienentää alijäämä noin viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi merkittäviä menoleikkauksia.
Ranskassa opiskelijaprotesteilla on pitkä historia. Toukokuun 1968 opiskelijaprotestit laajenivat maan historian suurimmaksi lakkoaalloksi. Nyt opiskelijat sanovat kuitenkin tavoittelevansa huomattavasti vaatimattomampia asioita.
Heidän mukaansa kyse on ennen kaikkea siitä, että koulutusjärjestelmä tarjoaisi kaikille mahdollisuuden oppia.
Lähde: CNN
